Nuuksio-lehti

Yleistä tietoa

Nuuksio-lehden painosmäärä on 1350 kpl ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan kaikkiin alueen talouksiin jäsenyydestä riippumatta.

Lehden toimittaja on Timo Rauhanen, Ykköstie 8 02820 Espoo, puh. 0403045556, trauhanen@elisanet.fi. Kirjoituksia ja mainoksia vastaanotetaan.

Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2017.

Pääkirjoitus 2/2017

NUUKSIO-SEURA TOIMII JATKOSSAKIN EDUNVALVOJANA

Kuntavaalit on pidetty ja meidän alueen valtuutettuna jatkaa Veera Ruoho (ps). Tältä alueelta € Karhusuo mukaan luettuna on kaksi varavaltuutettua, Marjaana Siivola(vihr.) ja minä (sd). Varavaltuutettu osallistuu valtuuston kokouksiin, jos joku varsinainen valtuutettu samasta puolueesta ei pääse paikalle.

Luottamusmiespaikkoja aletaan nyt jakaa ja yleensä niitä voivat saada vain ne, jotka olivat vaaleissa jonkun puolueen ehdokkaana. Ensin pääsevät valitsemaan varsinaiset valtuutetut ja sitten muut vaaleissa mukana olleet. Meidän alueen kannalta olisi tärkeää, että joku meistä pääsisi kaupunkisuunnittelulautakuntaan, sillä tällä valtuustokaudella päätetään Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavasta ja toivon mukaan myös meidän alueen asemakaavoista. Kaupunkisuunnittelulautakunta osallistuu jatkossa myös joukkoliikenteen suunnitteluun, mikä on meille tärkeä asia.

Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, pitäisikö joka alueella olla oma kiintiönsä valtuustopaikoista. Espoon tilanne on nyt se, että vain muutama valtuutettu on Kehä III:n ulkopuolelta. Espoo on pinta-alaltaan laaja kaupunki ja moni päättäjä ei valitettavasti näytä edes tietävän, missä Nuuksio-Nupurin alue sijaitsee. Tai useimmat tuntevat Nuuksion kansallispuiston ja ehkä Ämmässuon kaatopaikan, mutta eivät aina tunnu ymmärtävän, että täällä asuu ihmisiä ja sen vuoksi tarvitaan asemakaavoja ja palveluja.

Nuuksio-seura on aktiivinen, joskus myös ärhäkkä edunvalvoja, joka pitää tämän alueen puolta. Tuloksiakin on saatu, vaikka monessa asiassa ei tietysti voi väittää, että se olisi kokonaan ollut Nuuksio-seuran ansiota. Hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on saatu hitusen vähennettyä Ämmässuon kaatopaikan haittoja ja ainakaan sinne ei enää kuskata sekajätteitä. Nupurinkallioon olemme ajaneet perinteistä omakotialueen kaavaa ja mahdoton mammuttikaava saatiin kaadettua. Nupurintielle on saatu useita keskikorokkeita ja kohta puoliin sellainen tulee myös Veikkaustien kohdalle. Kolmperään, Kotimäkeen ja Uusipeltoonkin tulee kunnallistekniikka. Kaikista asukkaiden kannalta tärkeistä asioista on jaettu tietoa, kuultu asukkaiden tarpeita ja pidetty asukastilaisuuksia Honkamajalla. Näistä on varmasti ollut hyötyä, koska olemme saaneet päättäjät ymmärtämään, mitä täällä tarvitaan.

Paljon on vielä tehtävää. Yleiskaavan valmistelussa täytyy valvoa tämän alueen etua, asemakaavoja tarvitaan pikapuoliin, Karhusuon koulu on saatava kuntoon ja Siikajärven VOK:sta emme halua ongelmia. Pyörätiekin tarvitaan Nupurintien varteen. Mustanpurontien kunnallistekniikasta Nuuksio-seura teki kantelun oikeuskanslerille, joka neuvoi valittamaan Uudenmaan ELY-keskukselle. Avustimme asukkaita valituksen laatimisessa ja nyt odotellaan toivorikkaina myönteistä lopputulosta.

Nupurinkartanon osalta ei oikein tiedä, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Asemakaava on ollut lainvoimainen jo seitsemän vuotta. Kaava laadittiin maanomistajan toiveiden mukaan, meluvalli ja maalämpö rakennettiin, kaupunki teki tiet ja pyörätiet, laittoipa jopa liikennemerkit ja rakensi luontopolun. YIT ei kuitenkaan halua alkaa rakentaa asemakaavan mukaisesti, koska ei usko saavansa täällä syrjäseudulla riittävän korkeaa hinta asunnoista. Täällä jo asuvien kannalta tällaiset pienet postimerkkikaavat ovat vähän hankalia, koska ne eivät tuo mitään palveluja. Nupurinkartanon kaavakin tehtiin sen varaan, että alueella on Karhusuon koulu ja Nupurin päiväkoti. Vaikka kaavan valmisteluvaiheessa kerrottiin selvästi, että molemmat ovat täynnä, sillä ei ollut vaikutusta.

Koska Nuuksio-seura ei ole poliittisesti sitoutunut, me voimme tehdä yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa. Alueen etu on tärkein! Siihen tarvitsemme kaikki asukkaat mukaan. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä Nuuksio-seuran hallituksen jäseniin ja kertokaa toiveitanne. Yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.

Kannattaa myös tulla Nuuksio-seuran kevättapahtumaan lauantaina 27.5. Päivällä on mukavaa ohjelmaa koko perheelle ja illalla pistävät aikuiset €jalalla koreasti€ The Bugs yhtyeen tahdissa. Myös siellä on hyvä mahdollisuus tutustua alueen asukkaisiin ja tulla juttelemaan Nuuksio-seuran hallituksen jäsenten kanssa.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja


Pääkirjoitus 4/2016

MIKSI VAIKUTTAMINEN ON NIIN VAIKEAA?

Puolitoista vuotta sitten Nuuksio-seura l�hetti kaupungille kirjeen, jossa kysyimme alueemme kaavoituksesta, Nupurintien liikenneturvallisuudesta ja Mustanpurontien vesihuollosta. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo on nyt vihdoin ja viimein vastannut. H�nen mukaansa asemakaavoitus odottaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistumista. Meid�n alueen asemakaavoja edistet��n sen mukaan, kuin yleiskaavalliset l�ht�kohdat antavat my�ten. �Todenn�k�isesti asemakaavan valmistelua voidaan jatkaa vuonna 2017 rinnan yleiskaavoituksen kanssa�. T�h�n ty�h�n osallistumme mielell�mme ja toivomme, ett� ty� etenee nyt hyv�ss� yhteisty�ss� asukkaiden kanssa.

Nupurintien liikenneturvallisuuden osalta Isotalo vastauksessa lueteltiin jo tehdyt parannukset. Mustanpurontien kaivojen osalta viitattiin mahdollisuuteen saada puhdasta k�ytt�vett� yleisest� vesipostista. T�st� ep�kohdasta Nuuksio-seura on kannellut oikeuskanslerille ja vastineemme on lehden sivulla x.

Milt� meid�n alueen l�hitulevaisuus n�ytt�� Espoon ensi vuoden budjetissa?

Kaupunginjohtajan budjettiesitys on juuri julkistettu. Meid�n alueelta siin� ei ole muita merkint�j� kuin Karhusuon koulukeskus ja kirjasto. Investointiohjelman mukaan koulun kustannusarvio on edelleen 27,5 miljoonaa euroa, josta k�ytett�isiin 710 000 euroa vuonna 2020, noin 6 miljoonaa vuonna 2021, 15 miljoonaa vuonna 2022 ja loput 5 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Budjettiesitys on jo valmiiksi vanha siin� mieless�, ett� n�ill� n�kymin Karhusuolle ei tule asemakaavassa suunniteltua, valtuuston viime kev��n� hyv�ksym�� koulukeskusta, jonka piti alun perin olla valmis vuonna 2018. Sen sijaan ensi kes�n� valmistuu elementeist� rakennettu koulu ja vuonna 2018, n�in on luvattu, urheiluhalli ja seuraavassa vaiheessa yl�koulu. P��asia tietysti on, ett� koululaiset p��sev�t mahdollisimman pian omalle alueelle. Nuuksio-seura olisi toivonut valtuuston p��t�ksen mukaista etenemist� ja t�t� koskeva kirjeemme on lehden sivulla.

On t�rke��, ett� Nuuksio-seura, asukasyhdistykset ja asukaat voivat osallistua alueensa kehitt�miseen. Aikaa ja vaivaa s��styy, kun kaupungin p��t�ksenteko ja siihen osallistuminen etenee virallisten v�ylien mukaan eli kytkeytyy asemakaavojen ja p��t�ksentekoelinten valmisteluun. Kaikki osalliset saavat t�ll�in tietoa avoimesti, tasapuolisesti ja samaan aikaan. T�m� toive ei koske vain Karhusuon koulua, jossa viimeisen vaiheen muutoksista tiedotetiin vain koululaisten huoltajille. Virallisen p��t�ksenteon ulkopuolella tapahtuva p��t�ksenteko vaatii l�hinn� salapoliisintaitoja, jotta vaikuttaminen onnistuu.

Kun asia ei kytkeydy kunnalliseen p��t�ksentekoon, vaikuttaminen j�� paljolti sattuman varaan. N�in k�vi Siikaj�rven vastaanottokeskuksen puhdistamon tapauksessa. Siit� ei n�kynyt kuulutusta tai muutakaan ilmoitusta, vaan valppaat asukkaat huomasivat ilmoituksen Etel�-Suomen aluehallintoviraston eli AVI:n nettisivuilta. Nuuksio-seuran vastine t�h�n on lehden sivulla.

Nuuksio-seura on usein pyyt�nyt, ett� virkamiehet toimittaisivat meille suoraan tietoa ajankohtaisista asioista. Me jakaisimme tietoa edelleen Nuuksio-lehdess�, s�hk�postijakelussa ja asukastilaisuuksissa. Ik�v� kyll� t�st� ei ole saatu muodostettua toimivaa k�yt�nt��.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 2-3/2016

RAHA RATKAISEE

Espoon ensi vuoden budjetin valmistelu on loppusuoralla. Suuressa, kasvavassa kaupungissa rahaa tulee vuodessa reilut kaksi miljardia euroa ja saman verran sit� my�s kuluu. L�nsimetron rakentaminen Ruoholahdesta Kivenlahteen maksaa sattumoisin my�s reilut kaksi miljardia euroa, josta espoolaiset veronmaksajat maksavat noin puolet.
Budjetin valmistelun aikaan on hyv� mietti� rahan liikkeit� my�s Nuuksio-Nupurissa. Seuraavassa alueemme ajankohtaisia hankkeita, sek� pieni� ett� suuria.

Espoon suuriin rahavirtoihin verrattuna Mustanpurontien kaivojen tilanne on k�sitt�m�t�n. Kunnallistekniikan rakentaminen maksaisi vain noin miljoona euroa, mutta siihen ei l�ydy rahaa. Mustanpurontiell� asukkaat joutuvat kantamaan juomavetens� kaupungin vesipostista ihan kuin jossain syrj�kylill� vuosisadan vaihteessa. Tilanne on niin h�pe�llinen, ett� Nuuksio-seura p��tti tehd� asiasta kantelun oikeuskanslerille.

Nupuriin rakennettu luontopolku on my�s her�tt�nyt kysymyksi�. Tarvitaanko t��ll� luonnon keskell� 114 000 euron hintaista 800 metrin luontopolkua? Rahan k�ytt�� on perusteltu sill�, ett� Nupurinkartanon kaavoittaminen oikeutti kaupungin perim��n maanomistajalta maank�ytt�maksuja. Sopimuksen mukaan n�m� rahat on k�ytett�v� vain kaava-alueen hyv�ksi. Niinp� alueelle on nyt rakennettu maal�mp�, tiet, jalkak�yt�v�t (joista tosin pinnat vietiin pois) ja tuotu jopa liikennemerkit. Asemakaava on ollut lainvoimainen jo kuusi vuotta, mutta yht��n uutta taloa tai asukasta ei ole viel� n�kynyt.

Karhusuon uuden koulukeskuksen budjetti oli alun perin per�ti 30 miljoonaa euroa eli kyseess� oli Espoon toiseksi kallein kouluinvestointi. Kallis hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti ja nyt vanhan koulun tilalle tuodaan siirtokouluja kolmessa vaiheessa. Todenn�k�isesti muutos s��st�� kaupungin kustannuksia, mutta olisin suonut meille arkkitehtonisesti tyylikk��n koulukeskuksen.
Meid�n alueen bussiyhteydet eiv�t ole parhaat mahdolliset, mutta siin�kin raha ratkaisee. Aikaisemmin bussilla p��si Siltakatua l�helle Samarian terveyskeskusta, mutta nyt bussit kulkevat vain Kirkkoj�rventiet�. HSL:n mukaan Siltakadun kautta kiert�minen nostaisi kustannuksia yli 100 000 euroa vuodessa.

Nuuksio-seura on vuosia taistellut Nupurintien keskikorokkeiden puolesta ja useita on jo rakennettu. ELY-keskuksesta juuri saadun tiedon mukaan Veikkaustien keskikoroke viiv�styy edelleen. T�m� johtuu siit�, ett� Vanhatie 7:n maanomistaja ei ole sittenk��n antanut lupaa pys�kin muutost�iden edellytt�m��n maanlunastamiseen. ELY-keskus suunnittelee nyt toista mallia, joka on hankalampi toteuttaa. Myll�rintielle keskikoroketta ei n�ill� n�kymin ole tulossa, mutta koululaisten taksikuljetuksiin rahaa kyll� l�ytyy.

Joukkoliikenteen kannalta t�rke� uudistus tapahtuu vuonna 2018, kun siirryt��n uuteen vy�hykemalliin. Sit� voi kuvata niin, ett� A-vy�hyke on Helsingin keskusta, B-vy�hyke kiert�� Helsingin keskustaa noin 10 kilometrin s�teell� ja C-vy�hyke kattaa loput. A ja B kaaren raja kulkee keskelt� Espoota. Halvemman AB-lipun voi ostaa Tapiolassa, Lepp�vaarassa ja Matinkyl�ss�. Espoon keskuksesta Helsinkiin matkustettaessa tarvitaan nykyist� seutulippua vastaava kalliimpi lippu.

Espoon kaupungille kaarimalli tarkoitta kustannusten nousua, koska yli 150 000 espoolaista p��see B-vy�hykkeelle. Mit� v�hemm�n matkustaja maksaa itse, sit� enemm�n maksaa kunta. Espoon keskuksen siirt�minen halvemmalle B-vy�hykkeelle maksaisi Espoolle reilut 10 miljoonaa euroa vuodessa. Siihen n�hden, ett� L�nsimetroon investoidaan espoolaisten veronmaksajien rahoja noin miljardi euroa, 10 miljoonaa olisi tasapuolisuuden nimiss� kohtuullinen satsaus my�s meille Vanha-Espoon asukkaille. Vy�hykerajan siirt�minen olisi perustelua my�s siit� n�k�kulmasta, ett� Espoon keskuksesta on jo pitk��n rakennettu liikenteen solmukohtaa. Siihen kaaokseen ei voida ajautua, ett� B-kaarella olevasta Koivuhovista tulee tosiasiallinen liitynt�liikenteen solmukohta.

Lopuksi hyvi�kin uutisia: Kolmper�n etel�osan vesihuollon rakentaminen valmistuu ensi kes�n� ja Kotim�en urakka p��see alkamaan tulevassa vuodenvaihteessa. Nuuksio-seura on osaltaan vienyt asiaa eteenp�in, sill� edellytimme jo vuonna 2013 Kolmper�n vesihuollon kiirehtimist�.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 1/2016

ON TAAS J�SENMAKSUN AIKA

T�m�n lehden liitteen� on vuoden 2016 j�senmaksulomakkeet. Vetoan kaikkiin j�seniimme, ett� maksatte 10 euron j�senmaksun. Ne asukkaat, jotka eiv�t ole viel� liittyneet, l�yt�v�t my�s lehdest� maksutiedot. Nyt jos koskaan seura tarvitsee asukkaiden j�senmaksuja.

Kerron t�ss�, mik� keikautti seuran talouden kertaheitolla huonoon jamaan.

Suurin osa yhdistyksist� el�� niin sanotusti k�dest� suuhun. Pelkk� vapaaehtoisty� ei riit�, vaan lis�ksi tarvitaan j�senmaksutuloja ja avustuksia. T�n� p�iv�n� ovat yh� harvemmassa ne yhdistykset, joilla on yll� pidett�v�n��n my�s seurantalo. Nuuksio-seuran Honkamaja on koko p��kaupunkiseudulla ainoa suomenkielinen seurantalo.

Nuuksio-seura on 2000-luvun alusta l�htien kunnostanut ja entis�inyt Honkamajaa. Vuonna 2001 seuran hallitus teetti kymmenvuotisen kokonaishankesuunnitelman arkkitehti Tuula P�yhi�ll�. Vuonna 2012 arkkitehti Harri Halsti teki jatkosuunnitelma, joka kattoi kaikki Honkamajan viel� vaatimat remontit.

Kaikki entis�inti ja remonttity�t on tehty suunnitelmien mukaisesti, huolella ja vanhaa kunnioittaen.

Honkamajan kunnostaminen on vaatinut valtavasti talkooty�t�, mutta my�s paljon rahaa. Suomen Kotiseutuliitto on l�hes vuosittain my�nt�nyt meille avustusta, yhteens� kymmeni� tuhansia euroja. Avustusta on saatu my�s Sparbanksstiftelsen i Esbo-Grankulla -s��ti�lt�. Espoon kaupunki ei my�nn� avustusta rakennusten kunnostamiseen.

Honkamajan p��dyss� oleva ns. talonmiehenasunto oli suunnitelman mukaan tarkoitus peruskorjata vuonna 2020. Remontti tuli kuitenkin ajankohtaiseksi jo viime kes�n�, kun keitti�n lattian alta l�ytyi painauma, joka vaikutti kosteusvahingolta. Totesimme koko asunnon vaativan v�lit�nt� peruskorjausta, koska se oli p��osin alkuper�isess� kunnossa. Kun asunnossa pitk��n asunut vuokralainen irtisanoutui samaan aikaan, remontti p��tettiin tehd� saman tien.
Asunto on nyt entis�ity samalla huolellisella tavalla kuin koko Honkamaja. Asunnon kokonaiskustannukset nousivat 17 000 euroon ja niihin haettiin avustusta Kotiseutuliitolta.

Uskalsimme aloittaa asunnon remontin ennen Kotiseutuliiton avustusp��t�st�, koska vahingosta ja sen korjaustarpeesta keskusteltiin ensin Kotiseutuliiton rakennustutkijan Johanna Hakasen kanssa, joka my�s vieraili silloin Honkamajalla.
Kotiseutuliiton avustusp��t�kset tehtiin maaliskuussa 2016. T�ll�in ilmeni, ett� Nuuksio-seuralle ei my�nnetty lainkaan avustusta. P��t�ksen mukaan avustusta ei pidetty tarpeellisena ja muut kohteet olivat t�rke�mpi�. Puhelimessa rakennustutkijan Johanna Hakanen perusteli kielteist� p��t�st� sill�, ett� avustuksia suunnattiin l�hinn� kattoremontteihin. Osittaisella avustuksella ei arvioitu olevan suoranaista hy�ty�.

Nuuksio-seura on nyt tilanteessa, jossa kassa on l�hes tyhj�. Honkamajan entis�inti ei ole Nuuksio-seuran ainoa menoer�. Talon yll�pit�minen, Nuuksio-lehti ja muun toiminnan py�ritt�minen tulee my�s kalliiksi. N�ihin menoihin tarvitaan vuosittain noin 20 000 euroa, pelk�st��n s�hk�lasku on 5 000 euroa. Espoon my�nt�� toiminta-avustusta vain noin 1 000 euroa vuodessa ja j�senmaksuista kertyy noin 6 000 euroa. Lis�tuloja ker�t��n vuokraamalla Honkamajaa erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Niist� saadaan vuodessa noin 10 000 euroa, mutta raha ei tule helpolla. Tiloja on esitelt�v� vuokraajille, siivottava ja pidett�v� kaikin puolin kunnossa. Kaikki t�m� tehd��n talkooty�n�.

Toivonkin, ett� te paikalliset asukkaat innostutte j�rjest�m��n juhlianne Honkamajalla ja, ett� Espoon kaupunki ja erilaiset yritykset ja yhdistykset k�ytt�isiv�t Honkamajan hienoja tiloja kokouspaikkana. J�senille my�nn�mme kahden vuoden j�senyyden j�lkeen alennusta vuokrasta. Otamme my�s kiitollisina vastaan lahjoituksia, jotka voi toimittaa j�senmaksun yhteydess� muuttamalla summan halutun suuruiseksi.

Uskon vakaasti, ett� Nuuksio-seuran talous saadaan pikku hiljaa kuntoon ja Honkamajalla voidaan taas tarjota hienoja kulttuuriesityksi�.

Kaunista kev�tt�!
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 3/2015

BUSSILLA PIT�ISI P��ST�

Elokuun alusta Espoon kaikki palvelulinjat lakkautetaan, my�s Nuuksio-Nupurin alueen palvelulinja P80. Palvelulinjat korvataan l�hibusseilla. Meid�n palvelulinjan korvaavat l�hibussit 168 ja 169. Ne ajavat kuitenkaan vain Espoon keskuksen, Kirkkoj�rven, Suvelan, Mikkel�n ja Kauklahden alueilla.

L�hibussit on tarkoitettu alueille, joilla muun joukkoliikenteen tarjonta on v�h�ist�. Tavoitteena on tarjota yhteydet omaan aluekeskukseen ja palveluihin varsinkin alueilla, joilla asuu paljon ik��ntyneit�. Tavoitteena my�s on, ett� k�velymatka pys�kille olisi mahdollisimman lyhyt ja esteet�n. Reitit on kuitenkin linjattu vain tiiviille kaupunkimaisille alueille, jotta bussien ei tarvitse ajaa tyhjin�.

Meid�n P80 linjaa pidettiin erityisen kalliina ja tehottomana. Nuuksio-Nupurin alueella v�itettiin olevan v�h�n vanhuksia, vaikka t��ll� asuu noin 700 ik�ihmist� ja m��r�n arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 menness�. Se my�nnettiin, ett� matkaa Espoon keskukseen on noin 5 � 10 kilometri� ja k�velymatkat bussipys�keille ovat pitki�, samoin vuorov�lit verrattuna muiden alueiden liikenteeseen.

Totta on, ett� P80 linjan k�ytt� on ollut aika v�h�ist�. Tilauksia on tehty viime vuosina noin 10 000, suurin osa Espoon keskuksesta. Meid�n alueelta tilauksia on tehty 685 ja Karhusuolta 386. Tilausten v�hyytt� selitt�� varmaan se, ett� bussin on voinut tilata vasta klo 10 j�lkeen ja matka Espoon keskukseen on kest�nyt kauan bussin kierrelless� ymp�ri Espoota. Matkustajakohtainen kustannus on ollut 64,62 euroa/nousu, kun reittilinjoilla vastaava kustannus on 10 � 12 euroa.

Kun P80 palvelulinjan lakkauttamista k�siteltiin HSL:n hallituksessa, toin esille, ett� kaikki l�hibussit liikkuvat Keh� III:n sis�puolella. Puolet Espoosta eli koko Keh� III:n ulkopuolinen alue j�� ilman l�hibusseja. Vaadin teht�v�ksi selvityksen siit�, miten Espoossa my�s Keh� III:n ulkopuolelle saadaan toimivat l�hibussit. Esitykseni hyv�ksyttiin yksimielisesti.

Vastustuksestani huolimatta P80 p��tettiin kuitenkin lakkauttaa. Lakkauttamista perusteltiin erityisesti sill�, ett� k�ytt�j�m��rien ja yli 75-vuotiaiden m��r�n perusteella Nupuriin ei ole en�� tarkoituksenmukaista liikenn�id� l�hibussia tilanteessa, miss� Kuusikoti ei ole en�� sotaveteraanien palvelukoti. Kukaan ei kannattanut esityst�ni, ett� Nuuksio-Nupurin ja Espoon keskuksen v�lille perustetaan syysliikenteen alussa uusi l�hibussilinja, joka varmistaa toimivat joukkoliikenneyhteydet Espoon keskuksen palveluihin niin, ett� palvelutaso ei heikkene nykytasosta. T�ll� olisi p�rj�tty siihen asti, kunnes selvitys valmistuu.

J�tin HSL:n hallituksen p��t�kseen eri�v�n mielipiteeni. P��pointtini oli, ett� meid�n nykyist� palvelutasoamme ei saa heikent�� edes v�liaikaisesti. Perustelin n�kemyst�ni sill�, ett� HSL:n perusteht�v�n� on sujuvien ja luotettavien liikkumisratkaisuja tarjoaminen ja kehitt�minen asiakkaiden tarpeisiin. T�m� perusteht�v� koskee kaikkia alueen asukkaita. HSL:n strategia 2025:n yhten� tavoitteena on, ett� yh� suurempi joukko k�ytt�� joukkoliikennett� ty�matkoillaan ja vapaa-aikana. HSL:n alue on laaja ja siihen kuuluu sek� tiiviisti rakennettuja kerrostaloalueita ett� harvaan rakennettuja omakotialueita kuten meid�n alueemme. Strategiassa ei erilaisia alueita aseteta eriarvoiseen asemaan.

Kun Keh� III:n ulkopuolista aluetta koskeva selvitys valmistuu, tulen tekem��n parhaani, jotta saamme Nuuksio-Nupuriin toimivan l�hibussilinjaston. Olisi hienoa, jos esim. Aalto yliopiston innovatiiviset opiskelijat vaihteeksi kehitt�isiv�t kaupunkien syrj�alueille toimivan ja kustannustehokkaan kutsubussij�rjestelm�n. Sit� odotellessa iloitaan ELY-keskuksen vahvistamasta tiedosta, jonka mukaan Nupurintien keskikorokkeet rakennetaan t�n� syksyn�.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 2/2015

Vaarallista leikki� asukkaiden terveydell�

Nuuksio-seura ja Vanha-Espoon asukasfoorumi j�rjestiv�t huhtikuussa Honkamajalla keskustelutilaisuuden �mm�ssuosta. T�n� p�iv�n� �mm�ssuo on paljon muutakin kuin pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Alueella on nyt yli 30 toimijaa, joista suurin osa aiheuttaa melua, p�ly�, hajua ja raskasta liikennett�. Vaikutuksia on p��osin arvioitu hanke kerrallaan. Vaikutuksia alueen asukkaisiin on v�h�telty, terveysvaikutuksia ei ole arvioitu ollenkaan. Kokonaisuus ei ole kenenk��n hallussa.

Vuonna 1983 p��kaupunkiseudulle tarvittiin kaatopaikka ja se p��tettiin sijoittaa Espooseen �mm�ssuolle. Paikalliset asukkaat vastustivat kaatopaikan rakentamista suolle, Nuuksion j�rviyl�ng�n vierelle. Jo silloin pel�ttiin kaatopaikan vaikutuksia mm. talousveteen. Asukkaat vaativat, ett� �kaupungin on taattava alueen asukkaille talousvesi siin�kin tilanteessa, ett� kaivovedet kaatopaikan johdosta saastuvat�. Espoon kaupunginvaltuusto hyv�ksyi my�s toivomuksen l�hiymp�rist�n kiinteist�jen liitt�misest� vesi- ja viem�riverkkoon. Kolmper��n saadaan vesihuolto ensi vuonna, mutta viime aikoina julkisuudessa olleen Mustanpurontien asukkaat j��v�t edelleen ilman. Heti Mustapurontien alapuolella on D�mmanin vedenottamo, josta edelleenkin osa espoolaisista saa talousvetens�.

Kolmekymment� vuotta sitten oltiin huolissaan kaatopaikasta. T�n� p�iv�n� huoli on paljon suurempi. Mit� tapahtuu, kun kalliota r�j�ytet��n ja louhitaan huonosti pohjustetun kaatopaikan vieress�. Maa t�risee, melu, p�ly ovat kest�m�tt�m�ll� tasolla. Murskaaminen on sallittua joka arkip�iv� aamusta iltaan. Asukkaat pelk��v�t pohjavesien saastuneen. Mustapurontien kaivot ovat olleet viime vuodesta l�htien k�ytt�kiellossa. Kukaan ei my�nn� mit��n, kukaan ei ota vastuuta mist��n.

T�m�n vuoden alusta tuli voimaan uusi ymp�rist�nsuojelulaki. Ymp�rist�ministeri�n sivuilla todetaan, ett� kaivoveden laadun huonontuminen on esimerkki ymp�rist�nsuojelulain mukaan k�sitelt�v�st� asiasta. Sek� ymp�rist�nsuojelulaki ett� vesihuoltolaki korostavat kunnan eli Espoon vastuuta.

Kaikesta edell� esitetyst� huolimatta Espoon kaupunki haluaa entisest��n laajentaa kallioiden louhinta-aluetta 70 hehtaarilla Kulmakorven alueelle.

T��ll� Nuuksio-Nupurin alueella on 700 omakotitaloa, �mm�ssuon l�hialueella noin 150. �mm�ssuon haittavaikutukset kohdistuvat n�ihin ihmisiin. Tilanne on katastrofaalinen: kaivovett� ei voi k�ytt�� eik� vesihuoltoa suostuta rakentamaan.

Eik� t�ss� kaikki. Nyt on vihdoinkin my�nnetty, ett� Nupurin p�iv�kodin sis�ilmaongelmat vaativat vanhan puolen t�ysremonttia, joka alkaa hein�kuun alussa. Ep�tietoisuutta ja huolta her�tt�� se, ett� kaupungin virkamiehet v�h�tteliv�t aluksi remontin tarvetta. Uskottiin, ett� selvit��n pienell� pintaremontilla. Nyt arvellaan, ett� osa lapsista voisi j��d� p�iv�kodin uusiin tiloihin remontin ajaksi. Nuuksio-seura yritt�� omalta osaltaan vaikuttaa asiaan kutsumalla p��tt�j�t, p�iv�kodin ty�ntekij�t ja vanhemmat Honkamajalla keskustelemaan asiasta.

Nuuksio-seura edist�� asukkaiden parasta kokoamalla yhteen p��tt�ji� ja asukkaita, olipa sitten kysymys �mm�ssuon laajasta kokonaisuudesta tai paikallisesta p�iv�kodista. Minua kuitenkin mietitytt�� se, miksi asukkaita ei kuulla jo valmisteluvaiheessa virkaty�n� Espoo-strategian mukaisesti. Mik� olisikaan tilanne ilman Nuuksio-seuraa?

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja


P��kirjoitus 1/2015

NUUKSIO-SEURA � YHTEINEN ASUKASYHDISTYKSEMME

Nuuksio-seuran syyskokous pidettiin viime vuoden marraskuussa. Kokous valitsi minut edelleen jatkamaan puheenjohtajana. Kiit�n saamastani luottamuksesta.

Hallituksen j�senin� jatkavat Seija Lohikoski, Tarja Ojala, Satu Noroluoto-F�ldt, Anne-Maaria von Plato, Timo Rauhanen, Kari Wiitala ja Anne Vuojolainen. Uusia j�seni� ovat Jan F�ldt, Tapani Juntunen, Helena Louhos, Pertti Ratilainen ja Veera Ruoho.

S��nt�jens� mukaisesti Nuuksio-seura edist�� alueen asukkaiden hyvinvointia, kotiseudun kulttuuria ja kotiseutuhenke� sek� viihtyis�� asumista. Toiminnassa pyrit��n erityisesti huomioimaan lapset ja nuoret.

Nuuksio-seuran uusi hallitus piti helmikuussa Hotelli Siikarannan viihtyisiss� tiloissa toiminnan suunnittelup�iv�n. T�m�n vuoden p��tapahtuma on loppuvuodesta j�rjestett�v� Kaamosrock. Ensimm�inen oli vuonna 2006. Viime vuonna se j�tettiin v�liin Nuuksio-seuran syntt�reiden vuoksi. T�m�n vuoden Kaamosrock viitosesta on tarkoitus rakentaa entist� n�ytt�v�mpi festaritapahtuma. Iltap�iv� on varattu koko perheelle, illalla bilett�v�t aikuiset.

Nuuksio-seuran hallituksessa on havaittu, ett� toiminta kannattaa jakaa jaostojen vastuulle. Kaikille avoimet jaostot raportoivat hallitukselle, joka p��tt�� suurista linjoista. Vuonna 2015 toimii Timo Rauhasen johdolla edunvalvonta- ja tiedotusjaosto (edunvalvonta, nettisivut ja Nuuksio-lehti), Pertti Ratilaisen johdolla Honkamaja-jaosto (vuokraus ja kunnossapito) ja Satu Noroluoto-F�ldtin vet�m� teatteri, liikunta ja lapset-jaosto (teatteritapahtumat, kulttuuri ja kerhot). Syyskokouksen p��t�ksen mukaisesti perustimme viel� ymp�rist�jaoston (ymp�rist�, etenkin �mm�ssuo), jonka toiminnasta vastaa Veera Ruoho.

Hallituksen toiminta on l�htenyt hyvin k�yntiin. Vaadimme Espoon kaupunginhallitusta ryhtym��n v�litt�m�sti toimenpiteisiin alueen kaavoituksen, Nupurintien turvallisuuden ja Mustanpurontien vesihuollon osalta. Vastausta ei ole viel� tullut, mutta pysymme tiukasti vaatimusten takana. Kaupunki ei p��se vastuusta ymp�ripy�reill� vastauksilla. Aloite l�ytyy t�m�n lehden sivulta x.

�mm�ssuon aiheuttamia ongelmia k�siteltiin Honkamajalla kahtena iltana yhdess� Ramboll Oy:n kanssa. Tavoitteena oli selvitt�� Kulmakorven kivenmurskauksen aiheuttamia terveydellisi� ja sosiaalisia vaikutuksia etenkin Mustanpurontien kaivojen pilaantumiseen. Toivotaan, ett� t�llaiset yksil�haastattelut voivat osaltaan edist�� �mm�ssuon ongelmien tiedostamista ja ennen kaikkea niihin puuttumista.

Nuuksio-seura vaikuttaa my�s Vanha-Espoon Aluefoorumissa. T�n� kev��n� osallistumme kahden tilaisuuden j�rjest�miseen. Maaliskuussa puhutaan liikenneturvallisuudesta, toukokuussa �mm�ssuon ongelmista.

Nupurinkallion kaavatilannetta on my�s selvitetty. Aluearkkitehti Liisa Ikosen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta p��tti viime joulukuussa vuoden 2015 ty�ohjelman yhteydess�, ett� �Nupurinkallion asemakaava ei ole aikataulullisesti ensisijainen, vaan sit� edistet��n sen mukaan kuin yleiskaavalliset l�ht�kohdat antavat my�ten�. T�m� kapulakieli tarkoittaa sit�, ett� asiasta p��tet��n sit� mukaan, kun Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava etenee eli aikataulusta ei voi sanoa yht��n mit��n. Vuoden 2016 ty�ohjelmasta p��tet��n t�m�n vuoden joulukuussa.
Kuten seuran s��nn�iss� sanotaan, toimimme teid�n hyv�ksenne, arvoisat Nuuksio-Nupurin asukkaat. T�m�n vuoksi on t�rke��, ett� annatte meille palautetta nettisivujen tai facebookin kautta, s�hk�postilla, soittamalla tai nyk�isem�ll� hihasta. Hallituksen j�senten yhteystiedot ovat lehden takasivulla ja valokuva sivulla x, jotta tunnistatte meid�t kyl�n raitilla, Jos haluatte osallistua toimintaan, ottakaa yhteytt� jaostojen vet�jiin,

Yhteisty�terveisin
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja


P��kirjoitus 4/2014

Nuuksio-seura on Espoon vanhin ja suurin asukasyhdistys

Honkamajalla vietettiin lokakuussa Nuuksio-seuran 85-vuotisjuhlia. Kaupunginjohtaja Jukka M�kel� toi juhlaan Espoon kaupungin terveiset, jotka l�ytyv�t t�m�n lehden sivulta 16. Musiikkiesitykset olivat korkeatasoisia ja H�lm�l�iset-n�ytelm� nauratti yleis��. Talo oli t�ynn� juhlav�ke� ja kahvip�yd�n herkut saivat kiitosta. Hienommin ei olisi voitu juhlistaa seuramme merkkip�iv��.

Seuran puheenjohtajana esitin Nuuksion nuorisoseuran ensimm�ist� puheenjohtajaa, opettajatar Ida Niirasta. Hain Kansallisarkistosta kopiota Ida Niirasen puheista vuosilta 1929 � 1936 ja siteerasin niit� esityksess�ni. Vanhojen aikojen muisteleminen on helppoa, kun kaikki seuran alkuper�iset paperit, puheet ja p�yt�kirjat on arkistoitu. N�in Ida Niiranen kuvaili vuonna 1929 Nuuksion nuorisoseuran perustamista:

"Kun ensimm�inen nuorisoseura perustettiin, oli sen tunnuslause Tarttee el�� koreasti. Tuo kehotus kuului kaikille. Koreasti tarvittee el�� niin oppineen kuin oppimattoman. Niin rikkaan kuin k�yh�n. Niin nuoren kuin vanhan. Niin porvarin kuin ty�l�isen.

T�m�n seuran syntysanat on lausunut t�m�n paikkakunnan toimintahaluiset nuoret. He rohkeasti ja arkailematta antoivat tiet��, ett� me vanhempi polvi olemme jotain laiminly�neet heid�n suhteensa. He tunsivat olevansa joutilaita ja tarpeettomia. Ja niinp� kokoontui er��n� iltana joukko nuoria koululle tuumimaan emmek� mekin saisi jotain henkist� ty�maata. Kun nuorisoseura periaatteeltaan on paikka, miss� kaikki nuoret puolueihin ja yhteiskunnalliseen asemaansa n�hden voivat yhdess� ty�skennell�, niin p��timme perustaa nuorisoseuran.�

Vuonna 1934 Ida Niiranen loi uskoa Suomen menestykseen n�in mahtipontisesti: "Kun nuorisoseura uskaltaa, niin Suomi kohoaa. Kun Suomen nuoriso uskaltaa itse k�yd� kasvattamaan itse��n, kohottamaan henkist� ja siveellist� ryhti��n, silloin se Suomelle onnellista tulevaisuutta rakentaa, se takoo kerran Suomelle Onnen Sammon."

Nuuksio-seuralla on todella hieno historia. Joitakin vuosia sitten yhdistimme voimamme Nuuksion omakotiyhdistyksen kanssa ja t�n� p�iv�n� olemme aktiivinen asukasyhdistys. Onnistunut liitto toi tullessaan edunvalvonnan. Nyt l�hes kaikki alueemme asukkaat kuuluvat Nuuksio-seuraan. J�senperheit� on yli 600 ja olemme Espoon suurin ja vanhin asukasyhdistys.

Yhteinen kyl�talomme Honkamaja, jolla on ik�� 77 vuotta, on erinomaisessa kunnossa. Alkuper�isten ty�selitysten mukaan rakennusty� ja ty�tapa ovat ensiluokkaista eik� mit��n r�ikeit� ja rumia v�riyhdistelmi� saa k�ytt��. N�it� ohjeita olemme noudattaneet hyvin tuloksin. Koko p��kaupunkiseudulla ei ole s�ilynyt muuta suomenkielist� nuorisoseurantaloa kuin Honkamaja.

Kun t�m�n p�iv�n toimintaa vertaa seuran perustamisen aikoihin, yksi asia on selv�sti muuttunut. Nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan.
Toiveemme on, ett� nuoret ottaisivat t�n��nkin itse vastuun toiminnasta. Honkamaja tarjoaa niin nuorille kuin vanhoille hienot puitteet kaikenlaiseen harrastus- ja kulttuuritoimintaan. Olette kaikki tervetulleita Nuuksio-seuran syyskokoukseen 18.11., jolloin valitaan seuran hallitus ja p��tet��n ensi vuoden toiminnasta. Hallituksessa on tilaa uusille j�senille ja annamme mielell�mme nuorille entist� enemm�n vastuuta ensi vuonna j�rjestett�v�st� Kaamosrock V:st�.

Tervetuloa mukaan toimintaan.
Hannele Kerola puheenjohtaja

P��kirjoitus 3/2014

Nuuksio-seuralla on pitk�t perinteet

Espoo on t�n� p�iv�n� suurkaupunki � osa metropolialuetta. Espoolaisia on nyt 263 000, kun 85 vuotta sitten asukasluku oli alle 10 000. Nuuksio oli tuolloin kyl�keskus eik� mik��n syrj�kyl� kuten t�n��n. Suuret kartanot - Hista, Konungs ja Punjo hallitsivat maisemaa.

Histan kartanon is�nt�n� oli Artturi Ihamuotila, joka oli nuorisoseuraliikkeen johtohahmoja. Ihamuotiloiden suvulla oli merkitt�v� osuus siihen, ett� Nuuksioon perustettiin my�s suomenkielinen nuorisoseura. Ty�v�enyhdistys ja ruotsinkielinen nuorisoseura oli jo perustettu.

Nuuksion nuorisoseuran perustamiskokous pidettiin vuonna 1929 Histan torpalla. J�seni� oli 36. Puheenjohtajaksi valittiin opettaja Ida Niiranen, joka oli t�ss� teht�v�ss� l�hes 20 vuotta. Koko kyl�n v�ki osallistui toimintaan. Kokouksia pidettiin Histalla, mutta my�s ty�v�entalolla. Seuralla oli oma lehti, n�ytelm�kerho ja ompeluseura. Iltamia ja arpajaisia j�rjestettiin ahkerasti. Kaikessa oli vetovastuu opettaja Niirasella (jonka muotokuva on Honkamajan salin sein�ll�).

Muutaman vuoden kuluttua, vuonna 1936, rakennettiin talkoovoimin Honkamaja. Histan kartano lahjoitti tontin ja p��osa rakennuspuista saatiin juuri valmistuneen Turuntien alta. My�s Punjon kartanosta saatiin tukea. Alkuvuosina talo toimi my�s retkeilymajana ja sotien j�lkeen kansakouluna.

Noihin aikoihin Suomessa oli yleist�, ett� ty�v�ki toimi ja harrasti omassa joukossaan. Toisin oli kuitenkin t��ll� Nuuksiossa. Samat ihmiset olivat mukana sek� ty�v�enyhdistyksess� ett� nuorisoseurassa ja molempien j�rjest�miin iltamiin osallistuttiin. Histan kartano ei my�sk��n lahjoittanut tonttia pelk�st��n nuorisoseuralle, vaan my�s ty�v�enyhdistys sai omansa.

Sotien j�lkeen Nuuksion nuorisoseuran toiminta joutui uuteen vaiheeseen, kun opettaja Niiranen j�i auton alle Nuuksiontien risteyksess� ja kuoli, juuri el�kkeelle j��ty��n. Uusia voimia l�ytyi kuitenkin pian. Urheilu, kansantanssi ja teatteriharrastus nousivat n�kyv��n asemaan. Bingoa py�ritettiin joka viikko 30-vuoden ajan. Tuottoisat bingovuodet ja ahkera talkooporukka takasivat sen, ett� Honkamaja voitiin pit�� hyv�ss� kunnossa.

Espoo on vuosien aikana muuttunut, mutta Nuuksion alue on s�ilynyt pitk�lti ennallaan. Kaunis luonto hallitsee edelleen maisemaa. Nuuksio-seura ei ole en�� nuorisoseura, vaan aktiivinen asukasyhdistys. Edunvalvonta on noussut aikaisempaa n�kyv�mp��n asemaan, mutta kulttuuri, liikunta ja teatteri ovat edelleen keskeisi� alueita seuran toiminnassa.

****

Lauantaina 11.10. viet�mme yhdess� Nuuksio-seuran 85-vuotisjuhlaa Honkamajalla. Kaupunginjohtaja Jukka M�kel� tuo juhlaan Espoon kaupungin tervehdyksen. Juhlapuheiden lis�ksi tarjolla on hienoja musiikkiesityksi� ja hauska teatteriesitys. Lopuksi tarjolla on kahvia, kakkua ja pient� suolaista.

Tilaisuuden aloittaa musiikkiopisto Juvenalian kanteleensoittajien Kaisla-yhtye. Yhtyeen viisi tytt��, i�lt��n 12 - 14 -vuotta, ovat soittanut yhdess� jo nelj� vuotta. Kaisla- yhtye osallistui vuonna 2013 Kanteleliiton kansainv�lisiin yhtyekilpailuihin Tampereella ja sai siell� Kantelekimarassa korkeimman luokituksen �Mestarit-sarjaan�. Konsertin ohjelmassa on mukana pienkanteleita ja isoja kanteleita sek� laulua. Yhtyett� johtaa kansanmusiikin lehtori Sanna Huntus.

Ennen n�ytelm�� kuulemme Nuuksio-seuran Kaamosrockistakin tuttua Scholares Americantus-kuoroa. Espoolainen, nuorista miehist� koostuva mieskuoro on erikoistunut amerikkalaiseen barbershop-tyyliseen kuorolauluun. Kuoro on jo viime kev��n� niitt�nyt mainetta menestym�ll� hyvin Society of Nordic Barbershop Singers -tapahtuman yhteydess� pidetyss� kuorokilpailussa. Erityist� huomiota kuoron menestys sai, koska laulajat lauloivat kaikki yhdess� ensimm�ist� kertaa vasta kilpailulavalla.

Scholares Americantus-kuoron esitt�m� Barbershop-tyyli on syntynyt 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Parturiliikkeess� vuoroaan odottavat miehet alkoivat ajankulukseen laulaa p�iv�n iskelmi�, ensin yksi��nisesti, sitten v�hitellen moni��nisesti. Barbeshop-kuorojen ohjelmisto on tyypillisesti vanhoja amerikkalaisia iskelmi�, nyky��n my�s uudempia lauluja.

Musiikkiesitysten j�lkeen Nuuksio-seuran teatterikerho esitt�� n�ytelm�n H�lm�l�iset, jota on harjoiteltu koko vuoden ohjaaja Ville Virkkusen johdolla. Teatterin ensiesityksen j�lkeen Nuuksio-seuralla on ollut perinteen�, ett� teatterikerho l�htee kiertueella espoolaisiin sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Maksuton, hauska teatterin�yt�s tuo iloa potilaiden ja vanhusten el�m��n. Pienimuotoisen esityksen hyv� puoli on se, ett� sen voi esitt�� vaikka sairaalan vuodeosastolla. Vastaanotto on aina ollut hyv�. T�t�kin perinnett� haluamme vaalia.

Nuuksio-seuran hallitus toivottaa kaikki j�senet tervetulleiksi juhlaan!

Hannele Kerola, Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 2/2014

Kaavoista ja Karhusuon koulusta


Viime Nuuksio-lehdess� kerrottiin kaupungin tiedotteesta, jonka mukaan Nupurinkallion asemakaavoitus on toistaiseksi p��tetty pys�ytt��. Ensin k�ynnistet��n Pohjois-Espoon yleiskaavaty�, vasta sitten jatketaan asemakaavojen k�sittely�. K�yt�nn�ss� rakentaminen on t�ll� hetkell� pys�hdyksiss� koko meid�n alueellamme. Nuuksio-seura on kysynyt etenemisest� sek� ELY-keskukselta ett� Espoon kaupungilta. Vastauksia ei ole saatu.

Kun asemakaavoja ei tehd� eik� suunnittelutarveratkaisuja hyv�ksyt�, alueen asukasm��r� ei my�sk��n kasva enemp��, kuin alueella syntyy uusia lapsia.

Mutta tiet��k� kaupungin vasen k�si, mit� oikea tekee? Suuni loksahti auki opetuslautakunnan kokouksessa, kun k�sitelt�v�n� oli Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus. Tarveselvityksen mukaan koulun oppilasm��r� nostetaan nykyisest� 180:st� l�hes 700:aan. Uuteen, vuonna 2018 valmistuvaan yhten�iseen peruskouluun tulee luokat 1 � 9 ja lis�ksi 6 ryhm�n p�iv�koti. Perusteluna n�in ison koulun rakentamiselle on se, ett� alueelle on l�hivuosina tulossa paljon asutusta uusien kaavojen my�t�. T�ss� ei siis viitattu Hallavantorpan ja Nupurinkartanon uusiin asukkaisiin, vaan aivan uusiin kaavoihin. Kerroin virkamiehille, ett� alueen kaavoitus odottaa uutta yleiskaavaa. Voisin vannoa, ett� v�itteeni tuli opetuspuolen virkamiehille yll�tyksen�. No, mik�p� siin�. Parempi, ett� meill� on riitt�v�n iso koulu kuin, ett� koulu k�visi pieneksi heti remontin j�lkeen.

Karhusuon koulun remontti alkaa siis kahden vuoden p��st�. Siihen asti on p�rj�tt�v� koulun pihalle tulevilla parakeilla, jotka saadaan syksyyn menness�. Nuuksio-seura teki parhaansa, ett� koululaisia ei tilan ahtauden vuoksi siirret� pois omalta alueelta. Yritimme my�s vaikuttaa siihen, ett� parakit olisi sijoitettu jonnekin muualla kuin urheilukent�lle. Maasto on kuitenkin sen verran m�kist�, ett� muuta paikkaa ei kuulemma l�ytynyt. Toivotaan, ett� parakit eiv�t valtaa koko kentt��.

Seuraavaksi meid�n kaikkien pit�isi l�hte� puolustamaan Karhusuon kirjastoa. Pienten kirjastojen kohtalosta p��tet��n kulttuurilautakunnassa viel� ennen kes�lomia.

Monikaan ei taida tiet��, ett� Nuuksio-seura on Espoon suurin asukasyhdistys. Alueemme noin 700 kotitaloudesta yli 600 on seuran j�seni�. Kiitos t�st� kuuluu kaikille nuuksiolaisille. Vuosi vuodelta Nuuksio-seuran painoarvo onkin lis��ntynyt ja tuloksiakin saadaan aina silloin t�ll�in.

Hannele Kerola
puheenjohtaja

P��kirjoitus 1/2014

Hista el��?

Vanha-Espoon asukasfoorumi j�rjesti 6.2. keskustelutilaisuuden alueen kaavoituksesta. Alustajina olivat kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen. Minua oli pyydetty pit�m��n puheenvuoro meid�n alueen kaavoitustilanteesta.

Kuvasin tilaisuuden 140 kuulijalle Nuuksio-Nupurin alueetta: T��ll� asuu 2 000 asukasta, omakotitaloja on 700 ja kunnallistekniikka on noin puolessa talouksia. Joukkoliikennepalvelut ovat huonot, Karhusuon koulu ja Nupurin p�iv�koti ovat t�ynn� ja palvelut haetaan Espoon keskuksesta.

Rakentaminen on pitk��n ollut poikkeuslupien varassa. Koko alueen tulevaisuus nojasi pitk��n siihen, ett� Histan rakentaminen tuo alueelle palveluja. Uskoteltiin, ett� joukkoliikenneyhteydet paranevat, tulee uusia kouluja ja p�iv�koteja. Toisaalta l�piajoliikenne muuttuu entist� pahemmaksi.

Vuonna 2012 korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi Histan osayleiskaavan. Kaavaa oli valmisteltu vuosikausia ty�voimaa ja kuluja s��st�m�tt�. Nuuksio-seura, kuten monet muutkin tahot, kritisoi yksityisautoilun varaan suunniteltavaa Hista-l�hi�t�. Kaupungin virkamiehet olivat kuuroja t�lle kritiikille. Olisi kannattanut kuunnella kuntalaisia, koska kaava kaatui ratayhteyden puuttumiseen.

Viime vuosina meid�n alueelle on hyv�ksytty kaksi ns. postimerkkikaavaa eli Hallavantorpan ja Nupurinkartanon asemakaavat. Ne ovat lainvoimaisia ja Nupurinkartono on kovaa vauhtia rakentumassa. Hallavantorpassakin on jo kadut ja katuvalot, vain talot ja ihmiset puuttuvat.

Nostin puheenvuorossani esille kaksi ongelmaa. Toinen on se, ett� uusien kaavojen my�t� alueelle muuttaa l�hivuosina useita satoja uusia asukkaita. Vaikka olemme vuosia tuoneet esille, ett� Karhusuon koulu on t�ynn�, koulun laajennus valmistuu aikaisintaan vuonna 2018. Onneksi saamme koulun pihalle jo ensi syksyn� viipalekouluja. Jos hyvin k�y, kaikki t��ll� nyt asuvat lapset mahtuvat kouluun. Siit� en ole ollenkaan varma, riitt�v�tk� tilat uusien alueiden lapsille.
Koulun tilaongelmat olisi voitu v�ltt��, jos Histan sijaan olisi satsattu Nupurintien kehityskuvan valmisteluun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta p��tti jo vuonna 2007, ett� kaikki meid�n alueen palvelutarpeet, ml. koulut on kartoitettava kehityskuvan avulla. T�t� kartoitusta ei ole koskaan tehty.

Toinen ongelma, jonka toin esille, on kaavoituksen t�ydellinen pys�htyminen. Vuonna 2011 valmistui Nupurinkallion kaavan valmisteluaineisto. Asukkaille oli esitelty perinteinen omakotialueen kaava, jolla alueen asukasm��r� olisi noin kaksinkertaistunut. Tosiasiassa olikin salaa valmisteltu kaavaa, joka viisinkertaistaisi asukasm��r�n l�hes 5 000:een. Kalliot olisi r�j�ytetty ja luontoarvot tuhottu. Laajan vastustuksen vuoksi kaavasta ei ole nyt kuulunut mit��n.

Nuuksio-seura esitti, ett� Nupurinkallion kaavan l�ht�kohtana pit�isi olla 1 000 � 1 500 asukasta, alueelle tulisi vain omakotitaloja, maanomistajia kohdeltaisiin tasapuolisesti, asutusta ei kaavoitettaisi yleiskaavan viheralueille ja kaikkia luontoselvityksen suosituksia noudatettaisiin. Esitimme, ett� alueelle ei tarvita joukkoliikennekatuja, l�piajov�yli�, kirvesvarsitontteja tai -kortteleita. Vaadimme kunnon palveluja. Koulu ja p�iv�koti ovat v�ltt�m�tt�mi�. Lis�ksi vaadimme, ett� Nuuksio-seura saa osallistua ohjausryhm�n ty�h�n.

Kysyin tilaisuuden alustajilta, miten t�st� pattitilanteesta p��st��n eteenp�in. Mit��n vastauksia en saanut. Esitin my�s vakavan vetoomuksen, ett� jatkossa virkamiehet tekisiv�t avoimesti yhteisty�t� alueen asukkaiden kanssa. Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen, jolla on paljon valtaa alueemme kehitt�misen suhteen, yll�tti t�ysin. Meid�n alueemme osalta h�n ei osannut sanoa yht��n mit��n. Sit� vastoin h�n totesi, ett� Hista rakennetaan ja sinne muuttaa l�hes 20 000 ihmist�.

Kerrataan t�ss� viel� muutama tosiasia: Histaa ei tule ilman ratayhteytt�. Rataa ei tule ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana. Pohjois-Espooseen ei tule asemakaavoja, ennen kuin alueelle saadaan uusi yleiskaava tai osayleiskaavoja. N�in on Uudenmaan ELY-keskus linjannut. Yleiskaavan valmistelu kest�� v�hint��n viisi vuotta. Koska ty� k�ynnistyy Pohjois-Espoosta, meid�n alueelle saadaan asemakaavoja vasta vuosien, jos ei vuosikymmenien kuluttua.

Tavalla tai toisella meid�n on saatava rakentamien liikkeelle poikkeusluvilla. Kehityst� ei voi pys�ytt�� vuosikausiksi. J�rjest�mme t�n� kev��n� asukastilaisuuden, johon vaadimme paikalle ELY-keskuksen virkamiehi� kertomaan, miten t�st� p��st��n eteenp�in. Jos muu ei auta, teemme vaikka kantelun oikeuskanslerille. Uskoni kaupungin virkamiehiin ja heid�n kykyyns� hoitaa asia, on heikko. Jos edes sit� ei tiedet�, ett� Histan kaava on kaatunut!

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja


P��kirjoitus 3-4/2013

Vapaaehtoisty�y� tarvitaa sittenkin!


Kirjoitin vuonna 2011 Nuuksio-lehteen kiukkuisen p��kirjoituksen (3/2011). Nuuksio-seuralle oli m��r�tty veroja maksuun 3 000 euroa, koska verottajan mukaan Nuuksio-seura harjoittaa elinkeinotoimintaa vuokratessaan Honkamajan tiloja perhejuhliin. Jos emme vuokraisi tiloja ulkopuolisille, emme pystyisi maksamaan l�mmitys- yms. kuluja emmek� entis�im��n Honkamajaa. Kaiken j�rjen mukaan elinkeinotoiminta edellytt�isi palkattua henkil�kuntaa, voiton tavoittelua ja voitonjakoa. Verottajan mukaan Honkamaja oli kuitenkin p��asiassa muussa kuin yleishy�dyllisess� k�yt�ss� eli harjoitamme elinkeinotoimintaa.

Nuuksio-seuralle maksuunpantu summa oli sattumalta samansuuruinen kuin avustus, jonka saimme Espoon kaupungilta. Erityisesti otti p��h�n se, ett� vuosi 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Siit� huolimatta vapaaehtoistoiminta joutui n�in ankaran ja kohtuuttoman verotuksen kohteeksi!

Onneksi lopullisessa verotuksessa vero aleni 1 000 euroon. Sekin on paljon seuralle, jonka kaikki rahat menev�t toiminnan py�ritt�miseen ja Honkamajaan.

Valitin verotuksesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Selitin pitk��n ja perusteellisesti, mit� palkaton vapaaehtoisty� tarkoittaa, mink�lainen kyl�talo on ja, miten toimintaa rahoitetaan eri tavoilla.

Iloni oli suuri, kun hallinto-oikeus 18.9.2013 tekem�ll� p��t�ksell� kumosi verop��t�ksen ja palautti asian uudelleen k�sitelt�v�ksi. Toisin kuin verottaja, hallinto-oikeus toteaa p��t�ksess��n, ett� Honkamajaa on k�ytetty p��asiallisesti yleiseen tai yleishy�dylliseen tarkoitukseen. Honkamaja on kyl�talo, jonka vuokraaminen ulkopuolisille on kokonaisuudessaan ollut melko v�h�ist� ja vuokrattavat tilat ovat olleet suurimman osan ajasta k�ytt�m�tt�mi�. Kysymys ei siten ole elinkeinotoiminnan harjoittamisesta.

Uskon vakaasti, ett� uudelleen k�sittelyss� verotus kumotaan lopullisesti. Minusta t�m� on oikeudenmukainen ratkaisu. Harmittaa vaan, ett� mukavan vapaaehtoisty�n lis�ksi joutuu k�ytt�m��n aikaa t�llaiseen paperinpy�ritykseen ja riitelyyn. Saivartelu vaikeilla k�sitteill� �elinkeinotoiminta� tai �yleinen ja yleishy�dyllinen tarkoitus� vaatii aika tavalla asiaan perehtymist�.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vaikka juttu viel� v�h�n harmittaa, t�llainen oikeuden p��t�s antaa kuitenkin my�s voimia jatkoon. Oikeuden virkamiehilt� l�ytyy sent��n joskus ymm�rryst� arkiel�m��n.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 1/2013

Nyt vaikuttamaan!

Honkamajan talviseisokki on taas ohi ja toiminta voi k�ynnisty�. Keskitalvi on hyv�� remontinte-koaikaa. T�n� vuonna saatiin valmiiksi uusi n�ytt�m�, jota kannattaa tulla ihastelemaan kev��ll� j�rjestett�viin tapahtumiin.

Kev�tkokoukseen 20.3. saadaan pitk��n odotettu vieras. Kaupunginjohtaja Jukka M�kel� tulee tu-tustumaan Honkamajaan ja tapaamaan alueen asukkaita. Voimme yhdess� jatkaa Nuuksio-Nupurin Espoo-tarinaa. Kaupunginjohtaja on k�ynnist�nyt yhteisen keskustelun siit�, millaisen Espoon me haluamme; mist� olemme tulossa, minne olemme menossa ja miten sinne p��st�isiin. M�kel�n mu-kaan parhaimmat onnistumisen edellytykset kaupungilla on niiss� palveluissa, joita kuntalaiset on saatu mukaan kehitt�m��n.

Seuraava t�rke� tilaisuus on 18.4., kun kaupunkisuunnittelukeskuksen p��llikk� Torsti Hokkanen tulee kertomaan alueemme kaavatilanteesta ja l�hivuosien suunnitelmista.

Nuuksio-seura t�ytt�� ensi vuoden syksyll� 85 vuotta. Hallitus on hyviss� ajoin k�ynnist�nyt syn-tym�p�ivien suunnittelun. Juhlassa on tarkoitus esitt�� n�ytelm� ja sen kirjoittaminen ja harjoittelu vaatii oman aikansa. Harrastajan�yttelij�iden kannattaa seurata tilannetta. Ilmoittelemme lehdess�, kun roolien jako alkaa.

Kerroin viime syksyn lehdess�, ett� Espoon luottamusmiespaikat jaetaan alkuvuodesta. Nyt se on tehty ja tilanne on seuraava: P��sin kaupunginhallituksen j�seneksi, mik� antaa hyv�n n�k�alapaikan koko kaupungin kehitykseen. Tartuin jo innolla Blominm�en vedenpuhdistuslaitoksen osayleis-kaavaan. �mm�ssuon hajuhaitoista viisastuneena teen parhaani, ett� uusi vedenpuhdistamo ei ai-heuta haittaa ihmisille tai luonnolle. Kaavan k�sittely jatkuu maaliskuussa valtuustossa.

Olen my�s kaupunginhallituksen konsernijaostossa sek� tila- ja asuntojaostossa varaj�senen�. Lis�ksi jatkan HSL:ss� eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtym�ss�, nyt varaj�senen�. Onneksi, sill� kukaan ei repe� kaikkeen mahdolliseen. P��sen kuitenkin seuraamaan ja toivon mukaan puolusta-maan alueemme joukkoliikennepalveluja.

Kaupunginhallitus valvoo eri lautakuntien toimintaa. Tavoittelin kaupunkisuunnittelulautakunnan valvontaa, mutta osalleni lankesi opetuslautakunta. Sekin on minulle mieluisa paikka, koska p��sen seuraamaan t�m�n t�rke�n sektorin kehitt�mist�. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa on aiheena koulujen kosteus- ym. rakenteiden korjausongelmat. V�h�n monimutkainen kokonaisuus, koska Espoossa koulut eiv�t en�� vastaa tiloistaan, vaan korjausvastuu on siirretty kahden liikelaitoksen vastuulle. Kaupunki maksaa liikelaitoksille (korkeita) vuokria, mik� periaatteessa oikeuttaa vaati-maan, ett� tilat ovat kunnossa.

Nuuksio-seuran edunvalvonnasta vastaava Timo Rauhanen ei jatka kaupunkisuunnittelulautakun-nassa. Yhteydet virastoon ovat kuitenkin edelleen toimivat ja uskomme, ett� tieto kulkee jatkossa-kin. Timppa on seuraavat nelj� vuotta Espoon Asunnot Oy:n hallituksessa ja p��see siell� perehty-m��n kaupungin vuokraustoimintaan. Meid�n alueellamme ei viel� ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Monenlaista on siis tulossa ja menossa. Olette kaikki tervetulleita yhteisiin tapahtumiin ja toimintaan. Joukkomme alkaa olla hyvin kattava, 600 j�senen raja on juuri rikkoutumassa, jos ei jo mennyt yli. Ota rohkeasti yhteytt� hallituksen j�seniin sinua askarruttavissa asumis- ja muissakin asioissa.

Hannele Kerola, puheenjohtaja

P��kirjoitus 3/2012

Kumppaneita etsim�ss�

Kyl�talomme Honkamaja on niin hieno, ett� vastaavaa ei taida l�yty� koko p��kaupunkiseudulta. Komeat tilat, mutta vajaak�yt�ss�.

Nuuksio-seura j�rjest�� talolla monenlaisia tapahtumia. T�n� syksyn� on viel� odotettavissa Teatteri Hevosenkeng�n Kummituskekkerit, Kaamosrock ja joulujuhlat. My�s zumba jatkuu Honkamajalla sunnuntaisin. Korkeimman hallinto-oikeuden Hista-p��t�ksen seurauksista on my�s varmaan tarpeen j�rjest�� asukasilta. Meid�n on vaikutettava siihen, ett� p��t�s ei est� eik� hidasta alueemme j�rkev�� kehitt�mist�.

Nuuksio-seura on jo pitk��n tehnyt yhteisty�t� Nupurin p�iv�kodin kanssa. P�iv�kodin lapset ovat mm. k�yneet jumppaamassa Honkamajalla. Yhteisty� on meille t�rke�� ja haluamme antaa tilat p�i-v�kodille maksutta. Samalla talo tulee tutuksi alueen lapsille.

Nuuksio-seura j�rjest�� toimintaa my�s Honkamajan ulkopuolella. Lentopalloa on jo vuosia pelattu kaupungin tiloissa yhteisty�ss� innokkaiden lentopalloilijoiden kanssa. Viime vuosina yhteisty� ja kumppanuus Solvallan urheiluopiston kanssa on mahdollistanut lasten liikuntakerhojen j�rjest�misen kohtuuhintaan. Lasten uimaopetus Siikarannassa on my�s hoidettu kumppanuuspohjalta. Vastuun jakamisesta syntyy hy�tyj� puolin ja toisin.

Honkamajalle mahtuisi paljon enemm�n toimintaa, mit� siell� nyt j�rjestet��n. P�ivisin talo on p��-osin tyhjill��n, samoin useimpina arki-iltoina. Nuuksio-seuran j�senten kannattaa k�ytt�� tiloja juh-liinsa, koska he saavat vuokrasta 20 prosenttia alennusta.

Nuuksio-seuran hallitus piti elokuussa suunnittelu-illan, jossa mietittiin toiminnan tehostamista. Meille syntyi yhteinen n�kemys siit�, ett� Honkamajan hienot tilat on saatava paremmin k�ytt��n. Hallitus ei pysty t�m�n enemp��n. Toiminnan lis��minen vaatiikin uusien kumppanien hakemista. Parhaimmillaan talolla voisi p�ivisin olla erilaisia kerhoja esim. �iti, -lapsi- tai el�kel�iskerhoja. Iltaisin talolla voisi kokoontua vaikka ty�v�enopiston kursseja. Olisi mukavaa, jos Honkamajalla olisi toimintaa viikon jokaisena p�iv�n�. Siell� voisi olla lukupiirej�, jumppaa, tanssia, k�sity�kerhoja, taidekerhoja yms. Kulttuuritalo parhaasta p��st�.

Tavoitteen saavuttaminen edellytt�� entist� tiiviimpien suhteiden luomista kaupungin virkamiehiin ja luottamushenkil�ihin. T�h�n panostamme jatkossa. Etsimme my�s parhaamme mukaan muita kumppaneita, jotka voisivat ottaa vastuulleen toiminnan j�rjest�misen. Nuuksio-seuralla on tilat, kumppani voisi j�rjest�� toiminnan ja kustannukset jaettaisiin eri toimijoiden ja k�ytt�jien kesken. Jos kaikki menee hyvin, jokainen osapuoli on tyytyv�inen.

Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitaa kumppanuuspohjalta. Alueen edusvalvonta j�� jatkossakin Nuuksio-seuran ja alueelta valittavien luottamushenkil�iden vastuulle. Nuuksio-Nupurin kehitt�mi-sess� on nyt paineita eri suuntaan. ��rip�in� ovat asukasluvun moninkertaistaminen ilman palveluja tai kehityksen t�ydellinen pys�ytt�minen. T�m�n vuoksi olisi elint�rke��, ett� syksyn kunnallisvaa-leissa meid�n alueelta valitaan joku valtuustoon. Jos t�ss� ei onnistuta, alueemme ��ni ei kanna riit-t�v�n pitk�lle.

Jos teill� on hyvi� ajatuksia uusista kumppaneista, ottakaa rohkeasti yhteytt� Nuuksio-seuran halli-tuksen j�seniin. Yhteystiedot l�ytyv�t lehden takakannesta. Ideoita voi hyvin kertoa my�s Nuuksio-seuran syyskokouksessa.

Hannele Kerola, puheenjohtaja

P��kirjoitus 2/2012

Mink�lainen tarina kerrotaan Nuuksio-Nupurista?

Kaupunginjohtajamme Jukka M�kel� her�ttelee keskustelua siit�, millaisen Espoon me haluamme; mist� olemme tulossa, minne olemme menossa ja miten sinne p��st�isiin. M�kel�n mukaan parhaimmat onnistumisen edellytykset kaupungilla on niiss� palveluissa, joita kuntalaiset on saatu mukaan kehitt�m��n.

Kaupunginjohtaja on j�rjest�nyt eri suuralueilla asukasiltoja, joissa halutaan kuulla asukkaiden n�kemyksi� Espoo tarinasta. Espoon keskuksen asukasilta j�rjestettiin 2.5.2012. Pitkien alustusten j�lkeen my�s asukkaat p��siv�t ��neen. Esitin Nuuksio-Nupurin tarinan, joka l�ytyy kokonaisuudessaan t�m�n lehden sivuilta Annoin vetoomuksemme kaupunginjohtajalle ja h�n lupasi tulla k�ym��n alueellamme, kun ehtii.
Kuten vetoomuksesta ilmenee, kaavoitus sanelee paljon tulevaisuuden kehityksest�. Monia asioita voi kuitenkin edist�� jo nyt, eteniv�tp� kaavat miten tahansa. Kouluja ja p�iv�koteja voi laajentaa, joukkoliikenneyhteyksi� parantaa, teiden turvallisuutta lis�t� sek� rakentaa vesi- ja viem�riyhteys Siikaj�rvelle.

Tarvitaan vain vahva tahtotila kehitt�� aluettamme asukkaiden toiveiden mukaan. Painopiste ei voi jatkuvasti olla suuralueiden keskuksissa, ennen kaikkea Tapiolassa ja sen l�hialueilla.

Espoo-tarinan onnistuminen edellytt��, ett� asukkaita halutaan kuulla aidosti. Karmea esimerkki asukkaiden mielipiteiden sivuuttamisesta on Nupurinkallion kaava. Sen valmistelu on alkuvaiheiden j�lkeen tapahtunut pelk�st��n helsinkil�isten suurmaanomistajien etujen mukaisesti.

T�llainen kaavavalmistelu johtaa varmuudella valituksiin. Asemakaavan hyv�ksyminen � muodossa tai toisessa tulee viem��n vuosikausia. Kaavan edellytt�mi� palveluja odotetaan viel� pitemp��n.

Me haluamme, aivan kuten kaupunginjohtaja, ett� aluettamme kehitet��n espoolaisten asukkaiden ehdoilla. Haluamme tavallisia omakotialueen kaavoja, jotka mahdollistavat maltillisen rakentamisen. T�llainen asemakaava etenee nopeasti.

Kaavoituksessa on ajauduttu kest�m�tt�m��n tilanteeseen. Korkein hallinto-oikeus on juuri antanut p��t�ksen, joka voi tehd� poikkeuslupien saamisen entist� vaikeammaksi. Asemakaava on siten v�ltt�m�t�n ja se on saatava nopeasti muillekin alueille kuin Nupurinkallioon. ELY-keskuksen mukaan tarvitaan jopa uusi yleiskaava. Se vasta jumittaisikin kehityksen useaksi vuodeksi.

Hannele Kerola

P��kirjoitus 4/2011

Espoon kaavoitus tulee kansalle kalliiksi

Espoon strategiassa puhutaan mm. asukasl�ht�isyydest�, asukkailta saadun palautteen huomioon otta-misesta ja asukkaiden mahdollisuudesta osallistua l�hiymp�rist�ns� kehitt�miseen. Todellisuus n�ytt�� kuitenkin toisenlaiselta ainakin meid�n alueen kaavoituksessa. Sek� Histassa ett� Nupurinkalliossa kaupungin strategiat on heitetty romukoppaan.

Nuuksio-seura on alusta l�htien vastustanut Histan raskasta kaavaa, joka toisi t�nne l�hes 20 000 uutta asukasta. Pienen kaupungin kokoista korpil�hi�t� ei pid� rakentaa huonojen liikenneyhteyksin varaan.

En viel�k��n ymm�rr�, miksi Espoon virkamiehet valtapuolueen tuella ajoivat Histan kaavaa j��r�p�i-sesti, kuluja s��st�m�tt�. Hallinto-oikeuden p��t�ksell� kaava on nyt todettu lainvastaiseksi ja kumottu. Kaavaa valmisteltaessa ei haluttu kuulla ymp�rist�viranomaisia, mutta ei my�sk��n alueen asukkaita. Jos olisi kuultu, kaavasta ei olisi valitettu, sit� ei olisi kumottu eik� valmistelua jouduttaisi aloittamaan puhtaalta p�yd�lt�.

Histan mahdollisessa jatkovalmistelussa valtiolta on saatava jo alkuvaiheessa sitova p��t�s radan ra-kentamisesta. Uuden radan Histaan pit�� olla valmis, kun asukkaat muuttavat alueelle. Oma k�sitykseni on, ett� valtion rahat menev�t ensisijassa vanhojen ratojen kunnostamiseen eik� uusia ratayhteyksi� avata.

Espoossa virkamiesten meno jatkuu ennallaan. Nuuksio-seura vastusti my�s Nupurinkallion raskasta kaavaa. Vaadimme maanomistajien tasapuolista kohtelua ja palveluja, erityisesti p�iv�kotia ja koulua, kuten maank�ytt�- ja rakennuslaki edellytt��. Vaadimme my�s luontoselvityksen suositusten noudat-tamista ja p��sy� kaavan ohjausryhm��n alueen suurmaanomistajan tapaan. Kaupunkisuunnittelulau-takunta oli kanssamme samoilla linjoilla.

Mutta kuultiinko meit� t�ss� asiassa? Eip� todellakaan. Lupauksista huolimaatta emme p��sseet edes ohjausryhm��n.

On se kummaa, ett� Espoon kovap�iset virkamiehet eiv�t noudata lakia, eiv�t kunnioita poliittisia p��-t�ksi� eiv�tk� toimi kaupungin strategian mukaisesti. Er��t luottamusmiehet viel� tukevat t�llaista toimintaa. Meille asukkaille ei taida j��d� muuta oikeussuojaa kuin valitusten tekeminen. N�ytt�� silt�, ett� Nupurinkallion kaavastakin k�ynnistyy pitk� ja kallis prosessi. Asukkaiden kannalta t�m� on suuri ongelma, koska se pys�ytt�� koko alueen kehitt�misen est�en mm. poikkeuslupien saamisen. T�m� ei ole Espoon kaupungin eik� nuuksiolaisten edun mukaista.

Hannele Kerola

P��kirjoitus 2/2011

Siivotaan yhdess� yhteiset alueet

Kev��n tulleen kaivetaan haravat esiin ja ryhdyt��n siivoamaan omaa pihaa. Vanhat lehdet haravoidaan, roskat siivotaan ja kukkia istutetaan. Pihapiiri alkaa n�ytt�� mukavalta, ensimm�iset krookukset nousevat maasta ja linnut laulavat.

Oman piha-alueen ulkopuolella, erityisesti teiden varsilla, tilanne voi olla toinen. Lumen alta paljastuu koiran kakkaa, oksia ja roskia. Tietkin ovat paikoitellen aika kurjassa kunnossa. Esimerkiksi Ykk�stiell� lumien sulaessa paljastui koko tien levyinen syv� painauma, johon auto notkahtaa ik�v�sti.

Kukaan ei n�yt� siivoavan teiden varsia ja muita yhteisi� alueita. Kukaan ei my�sk��n n�yt� huolehtivan teiden kunnosta. Kenen on vastuu, kysyy kuntalainen.

Nuuksion omakotiyhdistys j�rjesti vuosikausia kev�ttalkoita yhteisten alueiden siivoamiseksi. Pari vuotta sitten jopa istutettiin Nupurintien ja Brobackantien rinteeseen kauniita krookuksia. Jos tarkkaan katsoo, niist� huomaa muodostuvan Espoon hevosenkenk�vaakunan.

Nuuksio-seura on jatkanut omakotiyhdistyksen perinnett�. My�s t�n� kev��n� oli tarkoitus j�rjest�� yhteiset siivoustalkoot. P��timme kuitenkin toisin. Talkoita ei j�rjestet� t�n� vuonna, koska niihin tulee vain muutamia - usein samoja - ihmisi�. Nuuksiontien siivoaminen ei edes onnistuisi, koska siell� on menossa tiety�.

Itse kunkin on vaikea osallistua talkoisiin, koska oma pihakin pit�� siivota. Osallistuminen ei edes aina ole niin helppoa; mihin menn�, mist� saa j�tes�kkej�, mihin ne ker�t��n. Nautimme kaikki kauniista ymp�rist�st�, mutta toivomme jonkun muun, l�hinn� kaupungin huolehtivat sen siivoamisesta ja istutuksista. Vastaahan kaupunki muuallakin puistoista ja yleisist� alueista.

Espoon kaupungin nettisivuilta l�ytyy tietoa teiden vastuunjaosta. Valtio vastaa omien teittens� kunnossapidosta, mutta ei tien varsien siivoamisesta. Meid�n alueella valtion teit� ovat Nupurintie, Brobackantie, Nuuksiontie, Siikaj�rventie ja Hein�stie. Vain Nupurintie siivotaan HSY:n toimesta, koska �mm�ssuolle menev�t j�teautot sotkevat sen.

Espoo vastaa muiden teiden kunnossapidosta ja p��llysteiden korjaamisesta. Espoo vastaa my�s tiekuntien teist�, jos tiekunta ja kaupunki ovat tehneet hoitosopimuksen. Katu-alueilla havaituista vaurioista pit�� ilmoittaa Espoon teknisen keskuksen asiakaspalveluun, numeroon 8162 5100.

Ainakin minulle oli uusi tieto se, ett� kaupungin ohjeiden mukaan tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan kadun puhtaanapidosta kadun puoliv�liin saakka.

Yhteisten siivoustalkoiden sijaan noudatetaan siis t�n� kev��n� kaupungin ohjeita. Jokainen ker�� roskat tonttinsa kohdalta tien reunoilta ja haravoi pientareet. Lenkille l�htiess��n voisi ottaa pussin mukaan ja ker�t� tyhjien tonttien kohdalta edes muutaman roskan. N�in saamme tosiasiassa siivottua koko alueen.

Tienvarsien siivoustalkoiden yhten� ongelma on ollut se, ett� tienvartta yksin tarpoessa ei oikein p��se talkootunnelmaan. Siivoustalkoot voisivat onnistua paremmin, jos ne rajattaisiin vuosittain tietylle alueelle. Talkoopaikalla voitaisiin t�ll�in j�rjest�� my�s tarjoilua. Antakaapa ehdotuksia, mist� paikasta voisimme aloittaa ensi kev��n�. Voisimme my�s yhdess� mietti� paikkoja, joihin teht�isiin istutuksia kuten Nupurintie ja Brobackantien risteykseen.

Kaunista kev�tt� kaikille!

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja

P��kirjoitus 4/2010

Nupurin kartanoromantiikkaa

Kauniin Nupurinj�rven rannalla seisoo komea vanha herraskartano, Nupurin tilan p��rakennus. Tai seisoi joskus, nyt siin� lahoaa pystyyn ruma talonr�tisk�. Miten t�ss� n�in on k�ynyt?

Moni ilahtui, kun Nupurinkartanon asemakaavan yhteydess� vanha kartano merkittiin suojeltavaksi. M��r�ys ei edellyt� kartanon s�ilytt�mist� ennallaan, vain ulkon�k� on suojeltu. Kartanorakennus katsottiin niin arvokkaaksi, ett� se t�ytyy s�ilytt�� j�lkipolville. Paikalla on sijainnut asuinpaikka jo ainakin 1500-luvulta saakka.

Nupurinkartanon kaavasta on kuitenkin valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen eik� suojelum��r�ys ole viel� lainvoimainen.

Nupurinkartanon maat ja itse kartanorakennuksen omistaa Lomayhtym� Oy. Maank�ytt�- ja rakennuslain mukaan jokainen rakennus ymp�rist�ineen on pidett�v� sellaisessa kunnossa, ett� se jatkuvasti t�ytt�� terveellisyyden, turvallisuuden ja k�ytt�kelpoisuuden vaatimukset eik� aiheuta ymp�rist�haittaa tai rumenna ymp�rist��. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminly�d��n, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi m��r�t� rakennuksen korjattavaksi tai sen ymp�rist�n siistitt�v�ksi.

Vuosi sitten kaupungin rakennusvalvonta kehotti Lomayhtym�� suojaamaan alueella olevien rakennusten ikkunat ja ovet, jotta kukaan ei p��se tekem�n siell� ilkivaltaa. Kehotuksessa ei erityisesti huomioitu kartanoa, koska suojelumerkint� ei valituksen vuoksi ollut lainvoimainen. Viime kuussa rakennusvalvonta k�vi paikan p��ll� tarkastamassa tilanteen.

Rakennusvalvonnan tarkastuskertomus on p�iv�tty 1.11.2010 ja sen perusteella Lomayhtym�lle on 2.11.2010 l�htenyt selityspyynt�. Lomayhtym�ll� on nyt 30 p�iv�� aikaa selitt��, miksi mit��n ei ole tehty. Jos, tai t�ss� tapauksessa voi varmaan sanoa kun, rakennusvalvonta ei hyv�ksy selityst�, asia siirtyy rakennuslautakunnan k�sittelyyn. Lautakunta voi m��r�t� Lomayhtym�n ryhtym��n toimenpi-teisiin ja tehostaa m��r�yst� uhkasakolla.

Nupurinkartanon suojelum��r�ys tulee voimaan, jos korkein hallinto-oikeus vahvistaa asemakaavan. Sen j�lkeen omistajan on pakko ryhty� m��r�yksen mukaisiin toimenpiteisiin - ellei taloa ole sit� ennen poltettu tai se ole romahtanut omia aikojaan.

Nuuksio-seura seuraa tiiviisti asian etenemist� ja tekee kaikkensa, jotta tulevina vuosina kauniin Nupurinj�rven rannalla seisoo komea vanha herraskartano � meid�n kaikkien ilona ja ylpeyden kohteena.

Kauniita syysp�ivi� kaikille, pidet��n yhdess� huolta ymp�rist�st�mme.

Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja







  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]