Hannu Silanto 2011 (1)

(Nuuksio-lehti 1/2012)

Synnyin kaksoissiskoni Riitan kanssa Helsingin naistenklinikalla tammikuussa 1942 sodan ollessa kiivaimmillaan. Ennest´┐Ż´┐Żn perheeseen kuului vanhempieni Helvin ja Laurin lis´┐Żksi isosisko Pirkko.

Muutimme Espoon Laajalahteen Villa Elfvikiin ollessani vain yhden kuukauden ik´┐Żinen. Villa Elfvikin omisti vapaaherratar Elvira Standertskj´┐Żld. Is´┐Żni oli vuokrannut kartanon maat ja viljeli avomaalla kurkkuja, kaaleja ja porkkanoita. Viljelysmaat olivat erinomaiset sill´┐Ż ne olivat vanhaa merenpohjaa. Kahdessa kasvihuoneessa kasvatimme talvella kukkia, ruohosipulia ja tilli´┐Ż sek´┐Ż kes´┐Żll´┐Ż tomaatteja. Meill´┐Ż oli navetassa 3-4 lehm´┐Ż´┐Ż, sika ja hevonen. Kotina meill´┐Ż oli entinen ty´┐Żl´┐Żisten hirsirakenteinen asuintalo. Rakennus oli talvella eritt´┐Żin kylm´┐Ż, kuuppakin j´┐Ż´┐Żtyi joskus keitti´┐Żss´┐Ż vesi´┐Żmp´┐Żriin. Rottia ja hiiri´┐Żkin riitti kiusaksi asti.

Asuinpaikkana Elfvik oli sota-aikana vaarallinen. Osa Viron suunnasta tulleista viholliskoneista pudotti pomminsa jo Laajalahden alueelle uskaltamatta menn´┐Ż Helsingin ilmatorjunnan ylle. My´┐Żhempien laskujen mukaan l´┐Żhialueelle oli pudotettu noin 40 pommia. Vaikka olin sodan loputtua vajaa nelj´┐Żvuotias, on mieleeni j´┐Ż´┐Żnyt erityisesti se, kun pommikoneet tulivat ja menin kaksoissiskoni kanssa is´┐Żn kirjoitusp´┐Żyd´┐Żn alle suojaan. Uskoin ett´┐Ż se olisi turvallisin paikka.

Elfvikiss´┐Ż asumamme kymmenen vuoden j´┐Żlkeen muutimme Nuuksioon. Sotaveteraanina is´┐Ż sai ostaa rintamamiespalstan. K´┐Żvimme katsomassa Nuuksiossa useampaakin tilaa, mutta lopulta vanhemmat p´┐Ż´┐Żtyiv´┐Żt vuonna 1947 ostamaan maata Veikkaustoimiston omistamasta Nupurin kartanosta. Tilasta lohkottiin meille parin hehtaarin maa-alue nykyisen Nupurintien varrelta Espoonkartanoon johtavan kyl´┐Żtien vierest´┐Ż. Is´┐Żni rakensi rintamamiestaloamme ja kasvihuoneita Elfvikist´┐Ż k´┐Żsin parin muun miehen kanssa.

Ennen muuttoamme Nuuksioon k´┐Żvimme kuitenkin korjaamassa hein´┐Żt pelloiltamme. Ne kasvoivat hein´┐Żn lis´┐Żksi aivan valkoisenaan p´┐Żiv´┐Żnkakkaroita. Ihmettelimme kes´┐Żll´┐Ż 1948 hein´┐Żt´┐Żihin tullessamme keskelle peltoa tallattua aluetta. Vanhempieni k´┐Żyty´┐Ż katsomassa elokuvan ´┐ŻSoita minulle Helena´┐Ż asia selvisi. Kohtaus hein´┐Żpellolla p´┐Żiv´┐Żnkakkaroiden seassa oli kuvattu meid´┐Żn pellolla. Filmih´┐Żn kuvattiin p´┐Ż´┐Żosin Nupurin kartanolla.

Muutettuamme asumaan Koivikko-tilallemme marraskuussa 1952 aloin k´┐Żyd´┐Ż Nuuksion uutta kansakoulua. Lepp´┐Żvaaran koulua k´┐Żyneen´┐Ż tuntui uusi koulu kovin pienelt´┐Ż kyl´┐Żkoululta ja ilmapiiri aivan erilaiselta. Nuuksion koulussa kaikki tuntuivat tuntevan toisensa. Vastaanotto muiden oppilaiden taholta oli heti kaverillista ja yst´┐Żv´┐Żllist´┐Ż. Lepp´┐Żvaarassa uusia oppilaita v´┐Żh´┐Żn karsastettiin ja kiusattiin.

Nuuksioon muuttaessamme otimme mukaan hevosen ja yhden lehm´┐Żn. Hevosta tarvittiin kynt´┐Ż- ja hein´┐Żt´┐Żiss´┐Ż. Talvella is´┐Ż ajoi tukkeja Histan kartanon mets´┐Żst´┐Ż. Siihen aikaan oli lehm´┐Ż tai lehmi´┐Ż melkein joka talossa. Valtio raivauttikin Nupurinj´┐Żrven pohjoispuolelta yhteislaidunmaata monta hehtaaria, jossa oli meid´┐Żn hevosen lis´┐Żksi kymmenkunta lehm´┐Ż´┐Ż. Hista laidunsi alueella my´┐Żs lampaita. Lampaille k´┐Żvi kyll´┐Ż v´┐Żh´┐Żn surkeasti kun Espoonkartanosta karkasi kaksi susikoiraa lampaiden kimppuun. Siin´┐Ż villa p´┐Żlisi kun lampaat juoksivat tihe´┐Żn piikkilanka-aidan l´┐Żpi edestakaisin. Kymmenkunta lammasta sai surmansa.

Histan suolta virtaava puro laski Honkamajan kohdalta tien alitse ja laidunmaan halki Nupurinj´┐Żrveen. El´┐Żimet saivat aina puhdasta ja raikasta vett´┐Ż juodakseen. Pikkupojasta l´┐Żhtien kalastimme ahkerasti. Kyseisess´┐Ż purossa oli kev´┐Żisin kalaa aina todella paljon. Paras kalastuskeino olikin kun toinen piti s´┐Żkin suuta vedess´┐Ż ja toinen h´┐Żtyytti kepill´┐Ż kaloja. Ei kest´┐Żnyt kauan kun s´┐Żkiss´┐Ż oli kunnon saalis. Purossa oli paljon nahkiaisia, mutta niit´┐Ż emme pyydyst´┐Żneet kun kukaan ei t´┐Ż´┐Żll´┐Ż osannut niit´┐Ż sy´┐Żd´┐Ż. Sain kerran paljain k´┐Żsin purosta jopa mateen, pienen tosin.

K´┐Żvimme kavereiden kanssa ongella my´┐Żs Nupurinj´┐Żrvest´┐Ż laskevilla kolmella laskujoella. Nyky´┐Ż´┐Żn niist´┐Ż on kaksi mennyt t´┐Żysin tukkoon. Ennen p´┐Ż´┐Żsi vaivatta veneell´┐Ż Svartb´┐Żckin j´┐Żrvelle. Purojen yli johtivat kapulasillat Nupurin kartanon maille. Sillat olivat eritt´┐Żin hyvi´┐Ż onkipaikkoja. Lahnat saattoivat olla 2-3 kiloisia. Kun laiduntaminen lopetettiin 1970-luvulla, laidunmaat ja puronreunat risukoituivat ja ajan my´┐Żt´┐Ż puut lahosivat ja kaatuivat puroon. Kalat eiv´┐Żt p´┐Ż´┐Żsseet en´┐Ż´┐Ż kutemaan puroon risupatojen takia. Kalat ja nahkiaiset katosivat. On s´┐Ż´┐Żli, ett´┐Ż joet ja purot tukkeutuvat ajan my´┐Żt´┐Ż. N´┐Żm´┐Ż kun ovat viel´┐Ż luonnonsuojelualuetta eik´┐Ż niit´┐Ż saa perata vaan ne pit´┐Ż´┐Ż j´┐Żtt´┐Ż´┐Ż luonnontilaan.

Nuuksiosta pidin nuorukaisena erityisesti siit´┐Ż syyst´┐Ż, ett´┐Ż sain patikoida ja retkeill´┐Ż yl´┐Żnk´┐Żalueilla. Oli korkeita kallioita, er´┐Żmaaj´┐Żrvi´┐Ż ja luontopolkuja. Asutusta oli kovin v´┐Żh´┐Żn, vain muutamia taloja ja kes´┐Żm´┐Żkkej´┐Ż. Hynklampi, Sorlampi, Urja ja Valklampi tulivat kovin tutuiksi. Saatoimme nuorina miehin´┐Ż leiriyty´┐Ż viikoksikin kavereiden kanssa Valklammen alueelle. Ruokien kuljettaminen polkupy´┐Żr´┐Żll´┐Ż ja lopun matkaa k´┐Żvellen oli vaativa voimanponnistus. Lettutaikinakin kuljetettiin mukana, sill´┐Ż mik´┐Ż´┐Żn ei voita nuotiolla paistettuja r´┐Żisk´┐Żleit´┐Ż. Siihen aikaan avotulen tekeminen ei ollut kielletty´┐Ż.

Nuuksiossa k´┐Żvin koulua vuodet 1952-1955 kuudenteen luokkaan asti. Sen j´┐Żlkeen siirryin oppilaaksi Viherlaakson jatkokouluun. Minua harmitti aivan mahdottomasti, sill´┐Ż kuuluin ensimm´┐Żiseen ik´┐Żluokkaan, jotka joutuivat jatkokouluun. J´┐Żlkik´┐Żteen ajatellen asia oli tietenkin hyv´┐Ż, sill´┐Ż opetuksen taso oli jatkokoulussa eri luokkaa kuin mit´┐Ż pieness´┐Ż kyl´┐Żkoulussa pystyttiin antamaan.

Koulun j´┐Żlkeen menin vuonna 1957 t´┐Żihin Helsinkiin kello- ja kulta-alan tukkuliikkeeseen juoksupojaksi. Sielt´┐Ż kahden vuoden kuluttua hitsaus-, kone- ja ty´┐Żturvallisuusalan erikoisliikkeeseen, jossa olinkin yht´┐Żjaksoisesti 33 vuotta.

Palkkaty´┐Żss´┐Ż k´┐Żynnin ohella riitti t´┐Żit´┐Ż vanhempien apuna varsinkin kes´┐Żisin. Is´┐Żni viljeli kasvihuoneiden lis´┐Żksi mansikoita. Kyll´┐Ż sit´┐Ż tiesi kyykkineens´┐Ż, kun oli l´┐Żhes joka p´┐Żiv´┐Ż poiminut marjoja aamukasteen kuivumisesta iltaa asti.

Tykk´┐Żsimme kyll´┐Ż mansikanviljelyst´┐Ż koko perhe. Suurin osa marjoista vietiin tukkutorille ja leipomoihin. Oli my´┐Żs monivuotisia asiakkaita, jotka hakivat mansikat suoraan tilalta. Oli aina kiva kun tuli asiakkaita niin p´┐Ż´┐Żsi oikaisemaan selk´┐Żns´┐Ż ja rupattelemaan. Toinen asia mit´┐Ż kes´┐Żisin odotettiin innolla, oli hein´┐Żnteko. Siihen halusimme kaikki osallistua. ´┐Żitini toimi niin mansikka- kuin hein´┐Żaikaankin ruoan- ja kahvinlaittajana. Kahvit juotiin melkein poikkeuksetta aina ulkona. Kahvihetket tuntuivat tavattoman mukavilta.

Menin naimisiin pohjoiskarjalaisen Anjan kanssa vuonna 1970 ja remontoimme aluksi kodin vanhempieni yl´┐Żkertaan. Oman talon rakentamisen aloitimme vuonna 1976, sill´┐Ż saimme rakennusluvan vanhempieni tontille kyl´┐Żtien toiselle puolelle. Lapsia meille syntyi 1970-luvulla kolme; kaksi tyt´┐Żrt´┐Ż ja poika.

Is´┐Żni oli p´┐Ż´┐Żtt´┐Żnyt lopettaa kasvihuoneiden ja puutarhan hoidon t´┐Żytt´┐Żess´┐Ż´┐Żn 80 vuotta vuonna 1981. Me vaimon kanssa jatkoimme harrastuksena kasvihuoneviljely´┐Ż, mutta mansikanviljelyn lopetimme. Vanhempieni kuoltua heid´┐Żn rintamamiestalonsa siirtyi perikunnalle. Nuorin tytt´┐Żreni perheineen osti talon ja maat vuonna 2002.

Viihdymme edelleen hyvin Nuuksiossa ja viet´┐Żmme el´┐Żkep´┐Żivi´┐Ż edelleen samalla paikalla. Viljelemme viel´┐Ż omaksi tarpeeksi mm. tomaatteja, kurkkuja ja perunoita. My´┐Żs matkusteluun on nyt enemm´┐Żn aikaa. Olemme vaimon kanssa olleet aina innokkaita matkustamaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja arvioisin ett´┐Ż yli kolmessakymmeness´┐Ż eri maassa on tullut k´┐Żyty´┐Ż. Vapaa-aikaan kuuluu tiiviisti my´┐Żs viisi lastenlasta. Nuorimman tytt´┐Żren lapset k´┐Żyv´┐Żtkin kyl´┐Żss´┐Ż melkein p´┐Żivitt´┐Żin kun asuvat aivan naapurissa.

Nuuksio-seuran asioitakin seuraan viel´┐Ż sivusta ja sain my´┐Żs vuonna 2002 seuralta 60-vuotisjuhlieni yhteydess´┐Ż Nuorisoseurojen keskusseuran my´┐Żnt´┐Żm´┐Żn Hermannin arvonimen. Is´┐Żni Lauri kuului my´┐Żs aikoinaan Nuuksion nuorisoseuran johtokuntaan sek´┐Ż omakotiyhdistykseen ja tuli valituksi Nuuksion kyl´┐Żnvanhimmaksi vuonna 1981. Minulla oli kunnia saada kyseinen arvonimi tasan 30 vuotta my´┐Żhemmin. Kiitos!

Kyl´┐Żnvanhin 2011

Hannu Silanto, syntynyt 13.1.1942 Helsingin pit´┐Żj´┐Żss´┐Ż


  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]