Hannu Silanto (2)

(Nuuksio-lehti 2/2012)

ILLANVIETOT HONKAMAJALLA

Vuonna 1954 liityin Nuuksion nuorisoseuraan. Nuorisoseurantalolla Honkamajalla järjestettiin siihen aikaan iltamia. Niissä piti olla ohjelmaa ja sen päälle sai olla puolitoista tuntia tanssia. Iltamissa oli tanhuja, näytelmiä, haitarinsoittoa ja muuta mukavaa. Pokelatkin kävivät esiintymässä iltamissa. Heillä kun oli kesäpaikka Siikajärvellä. Martti Pokela oli myös juontajana iltamissa ja luki hauskoja uutisia sanomalehdistä. Osto- ja myyntisivuilta hän luki että ”vaihdetaan kerran käytetty Sopu-teltta lastenvaunuihin”. Ilmoitus tuntui huvittavan yleisöä.

Ennen aikaan Honkamajalla ei ollut sisävessoja vaan pikkulat sijaitsivat rakennuksen alapuolella olevassa vajarakennuksessa. Sen kulmalle näytti olevan tarvetta varsinkin miehillä moneen kertaan illassa, vaikka väestön raitistamiseen pyrkivästä seurasta olikin kyse. Tuntuihan siellä juttua riittävän. Meistä nuorista miehistä oli jännää seurata touhua sivusta.

Honkamajaa vuokrattiin myös elokuvien esittäjille. Esityksiä oli yleensä vain syksyllä ja talvella koska pimennysverhoja ei ollut. Salissa oli vain kaksi kaminaa, joten talvella oli tavattoman kylmä istua puupenkeillä. Yleisö pitikin päällään talvitakit ja päässään karvalakit ja pipot. Villakäsineitä ei tarjennut riisua. Elokuvat olivat yleensä kevyttä huumoria kuten, Pekkaa ja pätkää, Majakkaa ja perävaunua tai Abbot ja Costeloa. Tietysti oli myös Lapatossu-elokuvia ja Orpopojan valssi kuului myös ohjelmaan. Oikein kylmällä kelillä elokuvat esitettiin ravintolan puolella. Meitä katsojia oli paikalla 10-20 henkeä.

Bingotoiminta alkoi Honkamajalla virallisesti vuonna 1972. Bingoa tosin kokeiltiin Aapo Leskisen vetämänä jo edellisenä vuonna pariin kertaan. Minä pyöritin palloja Aapon hoitaessa paperit ja palkinnot. Mahtoikohan palkinnot olla pelkkää kahvia, en varmuudella muista. Siinä vaiheessa kokeilu ei tuntunut oikein onnistuvan ja niin siitä luovuttiin vähäksi aikaa.

TALKOOTYÖT HONKAMAJALLA

Talkoita tehtiin Honkamajalla erittäin paljon. Pudotettiin salin katto, eristettiin ja levytettiin seinät ja purettiin näyttämö. Ravintolan seinät myös eristettiin. Jälkikäteen ajatellen nämä työt olisi saanut jättää tekemättä, mutta tuntuivat silloin välttämättömiltä bingoajien viihtyvyyden kannalta. Silloiset lämmityslaitteet eivät pystyneet pitämään tarvittavaa lämpöä sisällä. Jotain oli tehtävä, sillä lämmityskustannukset olivat aivan liian korkeat tuloihin nähden. Avustuksin turvin saatiin työt tehtyä.

Mutta saatiin myös paljon hyviä uudistuksia aikaan, kuten sisälle wc-tilat. Vuonna 1987 rakennettiin alakertaan sauna ja monitoimitilat ja vuonna 1991 kunnon portaat ylös saliin. Jo pelkästään alakerran teko vaati monia satoja talkootunteja. Honkamaja maalattiin ulkoapäin vuosina 1980 ja 1992. Salin lattia hiottiin ja lakattiin määräajoin. Eteisen lattia uusittiin ja talonmiehen asunto remontoitiin. Tässä vain joitain talkootöitä mainitakseni.

Meitä oli 3-4 miehen ydinporukka, jotka saimme aina tarvittaessa lisäväkeä. Talkooväen saanti oli erittäin helppoa ja halukkaita auttajia riitti ihan kiitettävästi. Paula Peltosen toimiessa siihen aikaan talon isännöitsijänä oli taattua että kahvia voileipien ja pullien kera oli aina saatavilla. Auttajia tuli usein ihan pyytämättäkin ja talkooväki viihtyi hyvin. Usein lopetettuamme työmme istuimme pitkään kahvilan puolella vielä rupattelemassa Paulan kahvia ja kakkuja maistellen.

Rakennusporukassa oli eri alojen ammattimiehiä. Oli putki- ja sähkömiestä, muuraria, maalaria ja laattamiestä. Se mikä oli puute niin rakennusmestaria tai arkkitehtia ei porukassa ollut. Jouduimme usein kokoontumaan ja miettimään mitä tehdään, mistä tehdään ja milloin tehdään. Ammattimiehistä oli sekin hyöty että heillä oli kontakteja rakennustarvikkeita myyviin yrityksiin. Saimme rakennustarvikkeet edullisesti ja jotkut liikkeet halusivat tukea seurantalon remonttia antamalla vielä normaalia suuremmat alennukset. Minä huolehdin yleensä tarvikkeiden noudosta ja kuljetuksista, sillä sain työpaikaltani kuljetuskalustoa veloituksetta.

Talkootyön jälki oli erittäin laadukasta johtuen ammattimiesten ohjauksesta ja työpanoksesta. Myös seuran lentopalloporukka osallistui ajoittain talkoisiin. Nuuksio-seura kyllä huomioi talkooväkeä monin tavoin. Urakan tullessa valmiiksi saatoimme viettää saunaillan vaikka Turuntien motellin tiloissa pienen purtavan ja saunajuoman merkeissä. Saunatilojen valmistuttua Honkamajalle ei tarvinnut enää lähteä muualle. Myös talkooporukan sekä seuran johtokunnan ja rakennustoimikunnan yhdessä viettämät pikkujoulut olivat ikimuistoisia. Jouluillallisen jälkeen oli paljon itse suunniteltua ja esitettyä ohjelmaa mm. monenlaisia leikkimielisiä kisoja. Musikanttejakaan ei näihin juhliin tarvinnut muualta hakea. Musiikista huolehti Rainer Tupola, Matti Iivari ja Karhun Maukka. Trubatuurina toimi Seppo Kärpänen. Taitavia musiikkimiehiä kaikki. Juhlat venyivät yleensä pikkutunneille asti. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa naisten osallistumista talkoisiin ja juhlien järjestämiseen. Heidän panoksensa oli erittäin suuri koko talkootoiminnalle. Heille siitä suuri kiitos.

Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä ihmisillä rupesi olemaan niin paljon muita menoja ja varmaan vähän kyllästymistäkin että talkoiden aika rupesi olemaan ohi. Porukka kuivui niin pieneksi että oli parempi lopettaa. Talkoista jäi minulle kuitenkin paljon oikein mukavia muistoja.


Kylänvanhin 2011
Hannu Silanto

  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]