Tage Nordstr├Âm 2017

Oli vuosi 1944 elokuuta, istuin m´┐Żenrinteell´┐Ż varmaan kolmatta p´┐Żiv´┐Ż´┐Ż per´┐Żkk´┐Żin ja katselin katkeamatonta jonoa ihmisi´┐Ż, lehmi´┐Ż, lampaita taisi olla joku autokin. Kyseess´┐Ż oli Porkkalan tyhjent´┐Żminen suomalaisista. Paikka miss´┐Ż istuin oli Tolsa Kirkkonummella. Olin 7-vuotias ja kerinnyt k´┐Żyd´┐Ż noin kaksi viikkoa koulua. Meni yli vuosi ennen kuin p´┐Ż´┐Żsin uudelleen kouluun. Meid´┐Żn ´┐Żpakopaikka´┐Ż oli Kylm´┐Żl´┐Ż Kirkkonummella. Se oli pieni vinttihuone er´┐Ż´┐Żn omakotitalon yl´┐Żkerrassa. Huoneeseen mahtui s´┐Żnky pieni p´┐Żyt´┐Ż ja kaksi tuolia. Muut huonekalumme oli ulkona ison kuusen alla, muistan kuin ´┐Żidilt´┐Ż valui kyyneleet silmist´┐Ż, kun vett´┐Ż satoi tavaroille eik´┐Ż niill´┐Ż ollut mit´┐Ż´┐Żn muuta suojaa kuin kuusen oksat.

Ruoka oli aika heikon puoleista. ´┐Żiti sai varmaan menn´┐Ż talon hellan ´┐Ż´┐Żreen, mutta ei tied´┐Ż mit´┐Ż ruokaa oli saatavilla. En tiennyt miss´┐Ż oli l´┐Żhin kauppa ja oliko siihen aikaan kaupanhyllyill´┐Ż mit´┐Ż´┐Żn. Aika usein ´┐Żiti l´┐Żhetti minut matkaan pienen maitokannun kanssa armeijan ruokailupaikalle. Suomen armeijan linjat olivat l´┐Żhell´┐Ż asuinpaikkaa ja sielt´┐Ż sain pari kauhallista keittoa kannuuni majapaikkaan viet´┐Żv´┐Żksi. Olin vasta seitsem´┐Żn vuotta, mutta se oli sit´┐Ż aikaa.

Onneksi meid´┐Żn ei tarvinnut asua siell´┐Ż kauan. Kun is´┐Żni p´┐Ż´┐Żsi siviilin, h´┐Żn sai ty´┐Żpaikan Ali-Takkulasta. Ali-Takkulan visiitti kesti vuoden ja syksyll´┐Ż 1945 tuli meille muutto Nuuksioon Konungsiin. Sielt´┐Ż aloin k´┐Żyd´┐Ż koulua uudelleen. Ruotsinkielinen koulu oli nykyisell´┐Ż Nuuksion ulkoilumajalla, silloin siin´┐Ż oli my´┐Żs lastenkoti. Yksi sali siell´┐Ż oli varattu koululle. Is´┐Ż rupesi ajamaan kuorma-autoa Hans Eklundhille. Kuorma-auton ajo muuttui sitten linja-auton ajoksi. Linja-autoliikenne alkoi Nuuksiossa 1945 tai 1946. ´┐Żitini oli ty´┐Żss´┐Ż Maulan navetassa. H´┐Żnelle tuli v´┐Żlikohtaus Kerstin Eklundhin kanssa koska h´┐Żn oli k´┐Żvellyt talon kumisaappailla kotiin, niit´┐Ż kun oli lupa k´┐Żytt´┐Ż´┐Ż vain navetassa. V´┐Żlikohtauksesta seurasi, ett´┐Ż ´┐Żitini otti saappaat jalasta ja antoi ne ja talikon rouva Eklundhille ja marssi kotiin. Tapauksesta seurasi j´┐Żlleen muutto uuteen paikkaan, se oli M´┐Żkel´┐Ż.

M´┐Żkel´┐Ż sijaitsee kaksi kilometri´┐Ż ennen Solvallan urheiluopistoa eli nykyist´┐Ż luontokeskus Haltiaa. Asuimme kaksi ja puoli vuotta M´┐Żkel´┐Żss´┐Ż. Talo oli kaksikerroksinen, siit´┐Ż tuli oikein evakkotalo, sill´┐Ż Karjalasta evakkona tullut Uuno Siiri perheineen muutti yl´┐Żkertaan asumaan. M´┐Żkel´┐Ż oli kaunis paikka ja siell´┐Ż oli navetta ja sauna. Koulumatkani vaan piteni viisi kilometri´┐Ż sivu. Silloin alkoi minun kuntopohja kasvaa tiet´┐Żm´┐Żtt´┐Żni, jota sitten my´┐Żhemmin tarvitsin. Meill´┐Ż oli lehm´┐Ż, lampaita ja kanoja niiss´┐Ż sit´┐Ż ty´┐Żt´┐Ż riitti. Siireill´┐Ż oli my´┐Żs lehm´┐Ż, joten minulle lankesi kaksi kes´┐Ż´┐Ż ty´┐Żt´┐Ż lehmi´┐Ż paimentaessa. Siell´┐Ż oli vanhoja peltoja ja mets´┐Żniittyj´┐Żmi´┐Ż, joilla paimensin niit´┐Ż aina Meerlammella asti. L´┐Żhdin aamulypsyn j´┐Żlkeen ja palasin lehmineni iltalypsylle. Alakoulusta on mieleeni j´┐Ż´┐Żnyt miten ep´┐Żoikeudenmukaisesti opettaja kohteli lastenkodin lapsia. Heill´┐Ż kun ei ollut opettajalle tuotavaksi esimerkiksi kermaa, maitoa tai kananmunia. Onneksi lastenkodin johtajatar piti lapsien puolta ja otti ongelmatilanteissa asioista selv´┐Ż´┐Ż, joten kohtelu ei karannut aivan k´┐Żsist´┐Ż. Vuonna 1947 syksyll´┐Ż koulumatkani piteni kaksi kilometri´┐Ż, kun siirryin yl´┐Żkouluun eli nyt se oli 7 kilometri´┐Ż sivu. Kuntoni se kun nousi koulumatkojen taittuessa k´┐Żvellen, aamulla l´┐Żhtiess´┐Żni kotoa oli pime´┐Ż´┐Ż ja illalla palatessani koulusta kotiin oli aurinko jo mennyt mailleen.

Uusi muutto tuli taas eteen kun is´┐Ż vaihtoi ty´┐Żpaikkaansa Nupurin kartanoon kuorma-auton kuljettajaksi. Oy Veikkaustoimisto Ab omisti silloin Nupurin kartanon ja siihen kuuluvat alueet. Veikkaustoimisto palstoitti 150 tonttia alueelta ja n´┐Żin saivat alkunsa It´┐Ż- ja L´┐Żnsi Nupurin asuntoalueet. Nupurin kartano oli tyypillinen maatila jossa oli mets´┐Ż- ja viljelymaita sek´┐Ż kotiel´┐Żimi´┐Ż; hevosia, lehmi´┐Ż ja siipikarjaa. Veikkaustoimiston palstoitettua maat oli rakennettava my´┐Żs tiet. L´┐Żnsi Nupurissa Vanhantien varrella oli sorakuoppa, josta tuli is´┐Żni ty´┐Żmaa joka my´┐Żs koitui h´┐Żnen kohtalokseen, mutta siit´┐Ż hieman my´┐Żhemmin. Siihen aikaan teidenteko oli pitk´┐Żlti lapioty´┐Żt´┐Ż, joten niiden tekeminen oli melkoinen savotta.

Olen muistellut hieman vuosien 1944 -1949 tapahtumia koska pakolaisasia on akuutti meill´┐Ż Suomessa ja koko Euroopassa. Pakolaistilanne oli 72 vuotta sitten samanlainen Suomessa kuin nyt. Erona oli vain, ett´┐Ż pakolaiset olivat Suomen omia kansalaisia. Eiv´┐Żt kaikki silloinkaan olleet tervetulleita, paljolti riippui siit´┐Ż mihin sosiaaliluokkaan ihmiset kuuluivat. Minun perheeni kuului aivan ruohonjuuritasolle, joten sen sai my´┐Żs tuntea nahoissaan.

Muutto Nupuriin vuonna 1949 toi el´┐Żm´┐Ż´┐Żni suuria muutoksia. Vanhempani ostivat palstan L´┐Żnsi Nupurista Vanhantien varrelta ja min´┐Ż p´┐Ż´┐Żsin kes´┐Żksi oikein palkkaty´┐Żh´┐Żn. Seuraavana vuonna perheemme koki suuren onnettomuuden kun is´┐Żni kuoli. H´┐Żn j´┐Żi tonttimme vieress´┐Ż sijaitsevan hiekkakuopan sortuman alle, kun h´┐Żn kaivoi hiekkaa Nupurin teit´┐Ż varten. Niin me j´┐Żimme ´┐Żitini kanssa kahdestaan. Omakotitalomme sokkelilaudoitus oli vasta aloitettu ja painetta lis´┐Żsi, kun Nupurin kartanon ty´┐Żsuhdeasunto piti luovuttaa mahdollisimman nopeasti uusille asukkaille. ´┐Żitini veljet olivat onneksi timpureita ja heid´┐Żn avullaan saatiin talo sen verran asuttavaan kuntoon, ett´┐Ż vuonna 1951 p´┐Ż´┐Żsimme siihen muuttamaan. Siihen p´┐Ż´┐Żttyi jatkuva muuttaminen, jota oli kest´┐Żnyt seitsem´┐Żn vuotta.

Nupuriin muutettuamme tulivat el´┐Żm´┐Ż´┐Żni minulle kaksi t´┐Żrkeint´┐Ż ihmist´┐Ż, jotka auttoivat omalla esimerkill´┐Ż´┐Żn minua kasvamaan ihmisen´┐Ż. Matti Rauhanen oli pehtori Nupurin kartanolla ja n´┐Żin ollen minun esimieheni. Martti Salonen oli my´┐Żs ty´┐Żss´┐Ż maatilalla. H´┐Żn oli urheilija lajinaan paini. He molemmat olivat minulle miehenmallit parhaasta p´┐Ż´┐Żst´┐Ż, melkein kuin is´┐Żt joskaan eiv´┐Żt ik´┐Żns´┐Ż puolesta. Kev´┐Ż´┐Żll´┐Ż vuonna 1950 p´┐Ż´┐Żttyi minun koulunk´┐Żyntini, oli astuttava ty´┐Żel´┐Żm´┐Ż´┐Żn. P´┐Ż´┐Żsin Nupurin kartanoon kes´┐Żt´┐Żihin ja pesti kesti aina vuoteen -52 jolloin p´┐Ż´┐Żsin sinne vakinaiseksi ty´┐Żntekij´┐Żksi.

Syksyll´┐Ż 1955 Ty´┐Żt Nupurissa loppuivat, kun Veikkaustoimisto vuokrasi maatilan ulkopuoliselle vuokraajalle. Seuraavan vuoden helmikuussa johtaja Niilo Koskisen my´┐Żt´┐Żvaikutuksella p´┐Ż´┐Żsin t´┐Żihin Helsingin kaupungin liikennelaitokselle. Siell´┐Ż kuluivat seuraavat 20 vuotta. Espoon kaupungille t´┐Żihin tulin vuonna 1976 Laaksolahden urheilukeskuksen kentt´┐Żmestariksi, josta siirryin t´┐Żysp´┐Żiv´┐Żiseksi el´┐Żkel´┐Żiseksi helmikuussa 1999. Siit´┐Ż virasta olen nyt nauttinut 17 vuotta. Ty´┐Żvuosija verokirjalle kertyi 49, mutta ty´┐Żurani parasta aikaa oli Nupurissa. Mist´┐Żh´┐Żn se johtui? Varmaan Matista ja Martista ja siit´┐Ż turvaverkosta, jonka he ty´┐Żkavereina minulle nuorelle pojalle loivat. Paras esimies minun pitk´┐Żll´┐Ż ty´┐Żurallani oli Matti Rauhanen.

Menn´┐Ż´┐Żn historiikissani hieman taaksep´┐Żin vuoteen 1951, kun urheilu sai minusta kunnon otteen. Martti Salonen vei minut Helsinkiin painisalille ja kaksi vuotta my´┐Żhemmin olin ensimm´┐Żisess´┐Ż painikilpailussa osajanottaja: se oli kaksi ottelua ja suihkuun. Siihen aikaan ei ollut viel´┐Ż poikapainikisoja ja juniorikisojakin oli hyvin harvoin, joten se oli miestensarja. Voi vain arvata miten aloitteleva poika niiss´┐Ż p´┐Żrj´┐Żsi. Seitsem´┐Żn vuotta meni, kun tulokseni painikentill´┐Ż v´┐Żh´┐Żn parani. Oppi-is´┐Żni Martti Salonen oli parempi vapaapainija, joten seh´┐Żn oli selv´┐Ż, ett´┐Ż min´┐Żkin satsasin enemm´┐Żn vapaapainiin. TUL:n vapaapainin mestaruuskisoihin min´┐Ż p´┐Ż´┐Żsin v. 1958 ja siell´┐Ż sijoituin pronssille.

Painisarja jatkui viel´┐Ż 15 vuotta tuoden minulle yhden pronssin, kolme hopeaa ja 11 kultaa. Vuonna 1960 minulla olisi ollut paikka painin karsintoihin Roomaan olympialaisiin, mutta kun min´┐Ż silloin en nauttinut Suomen kansalaisluottamusta, niin karsimaankaan ei p´┐Ż´┐Żstetty. Kansalaisluottamuksen puuttumisen syy oli se, ett´┐Ż kuuluin Ty´┐Żv´┐Żen Urheiluliittoon Siihen aikaan meit´┐Ż syyllisi´┐Ż oli Suomessa aika paljon. Vuonna 1964 oli aika jo hieman muuttunut ja silloin p´┐Ż´┐Żsin Tokion olympialaisten painin karsintoihin, mutta j´┐Żin kakkoseksi. Vuonna 1966 tulin SM hopealle ja vuotta my´┐Żhemmin SM pronssille. Vuonna 1966 p´┐Ż´┐Żsin edustamaan Suomea EM vapaapainikisoihin Saksaan. Siell´┐Ż minulle k´┐Żvi huono tuuri, kun heti ensimm´┐Żisess´┐Ż ottelussa silm´┐Żkulmani aukesi niin pahasti, ett´┐Ż minun kisat p´┐Ż´┐Żttyiv´┐Żt siihen.

Painin lis´┐Żksi pidin paljon my´┐Żs hiiht´┐Żmisest´┐Ż. Espoossa 1950-luvulla hiihdettiin kylienv´┐Żlisi´┐Ż viestihiihtokilpailuja. Nuuksiolla oli kova hiihtojoukkue: Urho, Esko ja Aulis Johansson sek´┐Ż Alpo Lehtinen voittivat monta viesti´┐Ż. Urho Johanssonin muuttaessa pois Nuuksiosta p´┐Ż´┐Żsin varamieheksi joukkueeseen. Selvisin viestiosuudestani kunnialla ja p´┐Ż´┐Żsin viel´┐Ż seuraavanakin vuotena joukkueeseen mukaan. Nykyisin ei en´┐Ż´┐Ż ole n´┐Żit´┐Ż kylienv´┐Żlisi´┐Ż kisoja, mik´┐Ż on harmi sill´┐Ż n´┐Żiss´┐Ż tapahtumissa tuli kylien henki vahvasti kuvaan.

Soutuun savolaismallisella veneell´┐Ż innostuin 1970-luvulla. Hiiht´┐Żj´┐Ż Viljo Junkkarin kanssa soudimme Sulkavalla kuusi kertaa. Paras sijoituksemme oli viides sija parisoudussa. Siikaj´┐Żrvell´┐Ż asuvan Eino Kilpel´┐Żisen kanssa soudimme kaksi kertaa.

J´┐Żrjest´┐Żel´┐Żm´┐Żss´┐Ż olen toiminut erilaisissa teht´┐Żviss´┐Ż:
- Suomea kiersin muutaman vuoden vapaapainin oto-valmentajana TUL:n seuroissa ja leireill´┐Ż
- 12 vuotta TUL:n painijaoston varapuheenjohtajana
- nelj´┐Ż vuotta urheiluseura Helsingin Kotkien puheenjohtajana
- kahdeksan vuotta Kansa painiturnauksen j´┐Żrjestelytoimikunnan puheenjohtajana
- kaksi vuotta Nuuksion Tason puheenjohtajana
- 25 vuotta Siikarantajuoksun ja liikuntatapahtuman johtoteht´┐Żviss´┐Ż
- Nuuksion omakotiyhdistyksen johtokunnassa yhdeks´┐Żn vuotta, joista kaksi vuotta varapuheenjohtajana
- Espoon kaupungin viranhaltijat ja toimihenkil´┐Żt ammattiosasto 197:n puheenjohtajana vuosina 1995´┐Ż98.

Olen kovasti otettu nimityksest´┐Ż kyl´┐Żnvanhimmaksi varsinkin kun p´┐Ż´┐Żsin samaan jonoon minulle eritt´┐Żin l´┐Żheisien yst´┐Żvien kanssa; Martin Hellstr´┐Żmin, Ivar R´┐Żnnbergin, ´┐Żsten ja Helge Fagerholmin, Aulis Johanssonin sek´┐Ż Kauko Savolaisen.

Nyt kun ty´┐Ż- ja j´┐Żrjest´┐Żel´┐Żm´┐Żni on takanap´┐Żin, voin toteuttaa haaveeni ja asua osa-aikaisesti Lapissa. Lapinhulluus iski minuun jo nuoruusvuosina ja toiminkin silloin muutaman vuoden siell´┐Ż er´┐Żoppaana. Sinne se veri vet´┐Ż´┐Ż t´┐Żn´┐Żkin talvena ja menen sinne kev´┐Żthangille nauttimaan urheiluel´┐Żm´┐Żni loppusuoraa t´┐Żysill´┐Ż.

Tage Nordstr´┐Żm (s. 23.6.1937) Nuuksio-lehti 1/2016

  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]