Kantelu oikeuskanslerille Mustanpurontien vesihuollosta

Oikeuskanslerille

Nuuksio-seura ry. pyytää Oikeuskansleria selvittämään, onko Espoon kaupunki toiminut lainvastaisesti, kun se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi Espoon Mustanpurontien asukkaille (Espoon tekninen lautakunta 17.2.2016 ja kaupunginhallitus 7.3.2016). Asia ei ole vireillä tuomioistuimessa tai muualla.

Vesihuoltolain 6 §:n mukaan, jos terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan on huolehdittava siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 14 §:n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua terveyshaittaa, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi.

Useat Mustanpurontien asukkaiden kaivovedet pilaantuivat syksyllä 2014 (Ramboll Oy: Mustanpurontie kaivovesiselvitys 21.12.2015). Pahimmassa tapauksessa kaivovettä ei voi käyttää edes pyykinpesuun ja asukkaat joutuvat hakemaan talousvetensä 1-2 kilometrin päästä huoltoaseman naapurista. Myös lähistöllä sijaitsevan Dämmanin vedenottamon raakavesilähteessä on ongelmia, minkä takia siitä tullaan luopumaan.
On epäiltävissä, että huonolaatuisen ja jopa terveydelle vaarallisen kaivoveden syynä ovat Ämmässuon kaatopaikka (etäisyys kiinteistöistä 1-2 km), kallioperän rikkonaisuus ja aivan kiinteistöjen lähinaapurissa tehtävät Rudus Oy:n räjäytystyöt. Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi päätöksessään vuodelta 2010 (Dnro ESAVI/705/04.08/2010, s. 55-56), että (nyttemmin käytöstä poistetun) kaatopaikan soistuneella kalliopohjalla ei ole lainkaan eristerakenteita, koska se aikanaan tulkittiin riittävän tiiviiksi kaatopaikan rakentamisen kannalta.

Tätä uhkatekijää ei kuitenkaan edes sivuta Ramboll Oy:n selvityksessä: ”E.coli-bakteerit ja enterokokit viittaavat puolestaan tasalämpöisten eläinten ja ihmisten ulosteperäiseen pilaantumiseen ja niiden todetut pitoisuudet johtuvat usein esim. jätevesien vaikutuksesta, karjanlannasta tai käymälöiden aiheuttamasta pilaantumisesta. Mustanpurontien läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia päästölähteitä, jotka voisivat aiheuttaa laajamittaista pohjaveden pilaantumista bakteereilla.”

Uudenmaan ELY-keskuksen kannanoton mukaan ”sitä, onko Rudus Oy:n toiminta aiheuttanut vaurioita kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmien rakenteisiin, ei kaivovesiselvityksen perusteella voida osoittaa, mutta ei myöskään sulkea täysin pois”. (Espoon ympäristölautakunta: ympäristölupapäätös 3.11.2015 (s. 17): http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015349500-3-1.PDF)

Espoon kaupungin menettely on ristiriidassa myös valtuuston neuvottelutoimikunnan 23.11.2015 hyväksymän pöytäkirjamerkintä 14 kanssa: ”Selvitetään Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet ja käydään läpi niiden kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Priorisoidaan Mustanpurontien alue kiireelliseksi kunnallistekniikan selvityskohteeksi. Ennen kunnallistekniikan valmistumista kaupunki huolehtii siitä, että Mustanpurontien asukkaat saavat puhdasta käyttövettä.”

Tekninen lautakunta 17.2.2016: ”Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet on selvitetty vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2013. Alueet on priorisoitu suunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2013. Mustanpurontien alueen kaivojen laatuongelmien selviämisen jälkeen priorisointi on laskettu uudelleen ja alue ei edelleenkään noussut lähivuosina rakennettavaksi. Mustanpurontien alueen asukkaat saavat puhdasta käyttövettä halutessaan yleisestä vesipostista Nupurinkalliontien varrella, jonka kaupunki sitoutuu pitämään toiminnassa jatkossakin. Alueen kaivovesiselvitysten perusteella kaivoista on saatavissa puhdasta käyttövettä estämällä pintavesien pääsy kaivoihin ja huoltamalla kaivot säännöllisesti.” Samalla tekninen lautakunta äänestyksen jälkeen hylkäsi esityksen Mustanpurontien vesihuollon suunnittelun aloittamisesta.

Kaupunginhallitus 7.3.2016: Seuraava lisäysehdotus raukesi kannattamattomana: "Lisäksi kaupunginhallitus esittää Mustapurontien liittämistä yleisen kunnallistekniikan piiriin mahdollisimman pian, koska kaatopaikkatoiminnan ja läheisten järeiden louhintojen johdosta kaivojen kunnossapitotoimenpiteet auttavat vain hetkellisesti, eikä ole kohtuullista juoksuttaa kuntalaisia vedenhakuun kilometrin päähän."

Kaupunginhallituksen 7.3.2016 päätöksessä todetaan, että Mustanpurontien vesihuollon tilanteeseen palataan välittömästi, kun Rudus Oy:n ympäristöluvassa edellytetyt kaivovesikorttien laatiminen sekä tutkimus tärinän vaikutuksista ovat valmistuneet.

Erilaisia selvityksiä on tosiasiassa tehty jo useita. Onkin ilmeistä, että kaupunginhallitus halusi vain pitkittää asian ratkaisua ja samalla jatkaa asukkaiden ahdinkoa.

Liitteenä olevasta HSY:n vesihuollon toiminta-aluekartasta näkyy, että Mustanpurontie on ohitettu, vaikka vesi- ja viemärijohdon runkolinja kulkee aivan sen vieressä ja lähialueet on vähintään suunniteltu otettavaksi vesihuollon piiriin. Missään muualla Espoossa ei asuta 1-2 kilometrin päässä vuotavasta yhdyskuntajätteen kaatopaikasta ja massiivisten räjäytystöiden lähinaapurissa. Tätä ei ole kuitenkaan pidetty riittävänä kriteerinä vesihuollon rakentamiseksi.

Useiden pora- ja rengaskaivojen samanaikainen saastuminen ei selity kaivojen kunnolla. Lähes kaikilla Mustanpurontien vakituisilla asukkailla on porakaivot, vanhat rengaskaivot ovat pääosin puutarhan kastelua varten. Jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Mutta, oli kaivojen pilaantumisen syy mikä tahansa, Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n on käsityksemme mukaan kannettava laissa määritelty vastuunsa.

Espoossa 22.4.2016
Nuuksio-seura ry.

Hannele Kerola Timo Rauhanen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Ykköstie 8
02820 Espoo
hannele.kerola@nuuksio-seura.fi


  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]