Lausunto Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavaluonnoksesta

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus


Teknisen ja ympäristötoimen kirjaamo
tyt.kirjaamo@espoo.fi.

Viite: lausuntopyyntönne 4.4.2008



Nuuksion omakotiyhdistys ry:n lausunto Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavaluonnoksesta


Espoon kaupunginhallitus on pyytänyt Nuuksion omakotiyhdistykseltä lausuntoa otsikon mukaisesta kaavaluonnoksesta 12.6.2008 mennessä.


1. Yleisiä havaintoja

Nuuksion omakotiyhdistys katsoo, että kaavaluonnoksen tavoite 20 000 asukkaan lähiön rakentamisesta Nuuksion alueelle on raskaasti ylimitoitettu. Osayleiskaava-alueen pohjoispuoli on liian kaukana suunnittelualueen keskuksesta ja joukkoliikenneyhteyksistä ja liian lähellä Nuuksion kansallispuistoa. Siksi kaava-alue pitäisi rajoittaa yleiskaavan selvitysalueen ja Nupurinkartanon käsittäväksi. Jos lisää uutta asuntokantaa tarvitaan, ja sitä pitäisi rakentaa tiivistämällä olemassa olevia alueita ratayhteyksien suuntaan.

Kaavaluonnos ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä sen tarkistusta:

- ei hyödynnä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä eheytä taajamia
- ei hyödynnä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia
- liikennetarvetta ei ole pyritty vähentämään, liikenneturvallisuutta ei ole parannettu eikä joukkoliikenteen edellytyksiä edistetty
- rakentaminen ei sijoitu raideliikenteen palvelualueelle
- liikennejärjestelmä lisää henkilöautoliikennettä eikä hillitse ilmastonmuutosta
- käyttöönoton ajoitus on väärä; rakentaminen on ajoitettava samanaikaiseksi Espoo-Vihti - Lohja -ratayhteyden kanssa.

Maakuntakaavan mukaan Espoon yhdyskuntarakenteen eheys ja aluerakenteeseen liittyvät seudulliset tavoitteet edellyttävät, että Histan alue on otettavissa käyttöön vasta Etelä-Espoon rakenteen täydentymisen jälkeen. Täydentyminen tulee tapahtumaan vasta metron myötä. Lisäksi on epävarmaa, voidaanko kaava-alueeseen kuuluva Nupurinkartanon alueen rakentaminen käynnistää erillään koko osayleiskaava-alueen aikataulusta.

”Pääkaupunkiseudun uudet rakentamismahdollisuudet mahdollistavat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä rakentamisen ja väestönkasvun painopisteen palauttamisen lähemmäksi kaupunkialueen ydintä. Myös suuri osa Espoon uusista rakentamisalueista on rantaradan tai rakennettavan länsimetron vaikutusalueella, mutta Hista edustaa edelleen hajauttavan yhdyskuntarakenteen rakentamista” (Tonttitarjonta ja asuntomarkkinat pääkaupunkiseudulla, valt. tri Seppo Laakso 4.6.2007).

Osayleiskaava-alueen keskeiset palvelut, erityisesti liikunta-, sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, esitetään tuotettavaksi Espoon keskuksessa. Tämä ei ole mahdollista Espoon keskuksen palvelualueen nykyisellä väestökasvulla. Myös ilmastomuutos edellyttää, että palvelut on saatava kaava-alueelta. Taloudelliselta kannalta tämä tarkoittaa, että maankäyttömaksuilla voidaan kattaa arvioitua pienempi osa alueen palvelurakentamistarpeesta.


2. Nuuksion kansallispuiston luonnonarvot vaarantuvat

EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti Natura 2000 -alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta saattavat vaikuttaa tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin.

Luonnonsuojelulain (L 1096/96) 64-67 §:n mukaan, jos suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000- verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos arviointimenettely osoittaa, että luonnonarvot vaarantuisivat, viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (L 132/99) 9 §:n mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kaikkia edellä mainittuja lainkohtia on rikottu, kun Nuuksion kansallispuiston erityisasema Natura 2000-alueena on ohitettu. Kaavaluonnoksen aineistossa olevan ylimalkaisen selvityksen mukaan osayleiskaavan vaikutukset kansallispuistoon ovat vähäiset eikä Natura-arviointia tarvita. Tällainen johtopäätös on asenteellinen ja vääristelee tosiasioita. Lisäksi osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti etenee Nuuksion luontokeskushanke, joka tulee nostamaan kansallispuiston kävijämäärät aivan uudelle tasolle. Myös näiden kahden hankkeen yhteisvaikutus on lain mukaan selvitettävä.

Osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan ns. Nuuksion järviylänköön, jota suojaa valtioneuvoston periaatepäätös. Sen mukaan ylänköä tullaan kehittämään ulkoilu- ja erämaisena luonnonalueena pääkaupunkiseudun asukkaiden hyväksi alueen luonnonarvot säilyttäen. Arvokkaat maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet tulee säilyttää. Vaikka periaatepäätöksessä todetaan, että järviylängön rajaus tarkistetaan yleiskaavatyön yhteydessä, 1400 hehtaarin kaava-alueen poistaminen järviylängön määritelmästä ei voi tulla kysymykseen.

Uuden lähiön rakentaminen järviylängölle kansallispuiston välittömään läheisyyteen lisäisi lähivirkistystä. Se johtaisi myös kaava-alueen ulkopuolisen, suoraan kansallispuistoon rajoittuvan tiheän loma-asutuksen muuttumiseen pysyväksi asutukseksi, joka osaltaan lisäisi luontoon kohdistuvaa painetta kansallispuistossa.

Natura-arviointi on toteutettava, koska tiivis rakentaminen kansallispuiston välittömään läheisyyteen yhdessä Nuuksion luontokeskushankkeen kanssa mitä ilmeisimmin vaarantaa kansallispuiston luonnonarvot. Valtioneuvoston päätös Nuuksion järviylängöstä on otettava huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tasoisena ohjeena.


3. Liikenneyhteydet yksityisautoilun varassa

Histan rakentaminen on suunniteltu pitkälti Espoo-Vihti-Lohja -raideyhteyden varaan. Raideliikenneratkaisu on kuitenkin hyvin epävarma, sitä ei ole sisällytetty esimerkiksi rataverkko 2020 suunnitelmaan. Kaavaluonnoksen mukainen liikenne tulisikin tukeutumaan pääosin yksityisautoilun varaan, mikä näkyisi Turunväylän ruuhkien ja liikenteen päästöhaittojen lisääntymisenä. Koska palvelut ovat muualla, yksityisautoilun lisääntyminen ei rajoittuisi pelkästään työmatkoihin.

Tiehallinnon mukaan Turunväylän kapasiteetti ylittyy jo nykyisellä liikenteen kasvuvauhdilla Histan kohdalla vuosina 2014-2016 ja Lommilan jälkeen 2008-2010. Lääkkeeksi ruuhkia vastaan esitetään pari kilometriä lisäkaistoja Turunväylälle ja Nupurintielle, ikään kuin tuhansien uusien yksityisautojen aiheuttamat ruuhkat Helsingin suuntaan näin katoaisivat.

VTT:n tutkimuksen mukaan (Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset, Irmeli Wahlgren & Minna Halonen, VTT) ”voidaan suositella Espoon osa-alueiden suunnitelmien toteuttamisjärjestyksen harkintaa. Ensin tulisi ottaa käyttöön liikenteellisesti edullisimmat alueet. Liikenteen päästöjen kannalta Espoon sisäisessä vertailussa ongelmallisia ovat Histan ja Saunalahden alueet. Edullisia alueita ovat raideyhteyksien, erityisesti metron, varrella olevat alueet.”

Osayleiskaavan liikenneratkaisun on perustuttava valmiiseen raideyhteyteen.



4. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen haitat jatkuvat

Jo suljetulle vanhalle kaatopaikalle on huonosti toimineen kompostointilaitoksen vuoksi läjitetty tuhansia tonneja biojätettä. Jätevuoren pohja vuotaa, mutta kaatopaikan terveysvaikutuksista ei ole tehty selvitystä. Jätevoimalan sijoituspaikasta riippumatta kaatopaikkatoiminta Ämmässuolla jatkuu luultavasti 40-50 vuotta, vaikka jätteen laatu onkin erilaista. Ongelmatilanteita syntyy jatkossakin erilaisista poikkeustilanteista (tulipalot, sähkökatkokset, tulvat ym.) johtuen. Lisäksi kaatopaikan läheisyyteen suunnitellaan jatkuvasti uusia melua tai muuta ympäristöhaittaa aiheuttavia toimintoja kuten karting-rata ja entistäkin suurempi kiviaineksen käsittelylaitos.

Ämmässuon ympäristöhaittoja ei ole selvitetty riittävästi.


5. Paikallisia tarkennuksia

Kaavaluonnoksen yhteydessä suunnitellussa ratalinjauksessa on sivuutettu luonnonsuojelulain 49§:n mukaiset S-1 –merkinnät Kolmirannan alueella Pitkäsen lammella koillisesta etelään kiertävällä ranta-alueella. Ratalinjausta rajoittaa myös maankäyttö- ja rakennuslain 128§, koska kyseessä on alue joka on "luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jonka suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luonnonarvojen säilyminen". Ratayhteyden rakentamisessa on otettava huomioon Kolmirannan suojelualueet ja harkittava tältä osin tunneliratkaisua. Kolmirannan lammista on säilytettävä Kivilammen pohjoisranta, lähiseudun ainoa luonnontilassa oleva rakentamaton erämaaranta.

Kaavaluonnokseen on merkitty työpaikka-alueeksi alue, joka sijoittuu Turunväylän, Nupurintien ja Nupurinjärven rajaamaan kolmioon, jonka kärki on Histantien risteyksessä. Tämä alue oli vielä kaava-aineistossa merkitty pääosin pientalo- ja viheralueeksi. Ei ole oikein, että tulevaisuuden teoreettiseen melutasoon vedoten alue on kaavaluonnoksessa muutettu työpaikka-alueeksi ja samalla viety alueen asukkailta mahdollisuus uusien sukupolvien asuttamisesta vanhempiensa läheisyyteen. Ongelma on poistettavissa jatkamalla meluaita Turunväylälle koko kaava-alueen pituudelle ja tarvittaessa myös Nupurintielle.

Ämmässuon kaatopaikalta alkaa työpaikka-alue, joka jatkuu Kolmperänjärven kohdalle. Tämän merkinnän yhteydessä on huolehdittava riittävästä melusuojauksesta Kolmperän suuntaan, erityisesti, jos työpaikkarakentamisella tuhotaan alueen melusuojana toimiva puusto.

Sahajärven eteläpuolen AP-1 –merkintä on muutettava AP-2 –merkinnäksi ja järven itäpuolinen AP-2 merkintä on palautettava VL-1 –merkinnäksi. Näin suojellaan Sahajärven herkkä ranta-alue liialliselta kulumiselta ja rakentamiselta.



Espoossa 12 päivänä kesäkuuta 2008


  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]