Lausunto Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavaehdotuksesta

1. Yleisiä havaintoja

Nyt lausunnolla oleva kaavaehdotus on lähes identtinen kaupunginhallituksen 9.10.2001 hyväksymän tavoiteohjelman raskaimman vaihtoehdon 1 kanssa. Tärkein muutos on asukaslukutavoitteen nouseminen aina 19 000 asukkaaseen. Lopputulos kertoo siitä, miten paljon paikallisten asukkaiden tai hankkeeseen kriittisesti suhtautuvien tahojen mielipiteitä on kuunneltu.

Kaavaselostuksen mukaan uuden Histan lähiön mitoitus perustuu ”pientalovaltaiseen (…) kylämäisten asuinaluekokonaisuuksien verkostoon”. Tällaista yleiskuvaa on markkinoitu tehokkaasti myös julkisuudessa. Tosiasiassa lähes puolet tulevista asukkaista sijoittuu 150 hehtaarin alueelle rautatieaseman ja moottoritien kylkeen kaatopaikan lähinaapuriin. On pelättävissä, että vuokratalokeskittymineen ja metsän keskelle rakentuvine omakotitalomattoineen Histasta muodostuu ”kahden kerroksen väen” alue – ei suinkaan kestävän kehityksen edelläkävijäalue.

Liikenteellisesti osayleiskaava-alueen pohjoispuoli on liian kaukana suunnittelualueen keskuksesta ja joukkoliikenneyhteyksistä ja ympäristön kannalta liian lähellä Nuuksion kansallispuistoa. Kyseenalaista on myös kaava-alueeseen kuuluvan Nupurinkartanon rakentuminen ennen muuta Histan aluetta, koska suunnitellut liikenne- ja palveluratkaisut eivät toteudu samassa aikataulussa.

Osayleiskaava-alueen liikunta-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut esitetään tuotettavaksi Espoon keskuksessa. Tämä ei ole mahdollista Espoon keskuksen palvelualueen nykyisellä väestökasvulla. Uhkana on myös, että Lommilaan mahdollisesti rakennettava kauppakeskus heikentää kaupallisten palvelujen tarjontaa Histan alueella.


2. Nuuksion kansallispuiston luonnonarvot vaarantuvat

Kaava-aineistossa oleva Natura selvitys on ylimalkainen eikä täytä EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) ja luonnonsuojelulain (L 1096/96) 64-67 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain (L 132/99) 9 §:n vaatimuksia.

Selvityksiä ei ole tehty koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Erityisesti kaavan ja sen kanssa samanaikaisesti etenevän Nuuksion luontokeskushankkeen yhteisvaikutus Nuuksion kansallispuistoon on jäänyt selvittämättä. Myöskään Nuuksion järviylängön supistaminen 1400 hehtaarilla ei voi tulla kysymykseen, sillä uuden lähiön rakentaminen järviylängölle kansallispuiston välittömään läheisyyteen johtaisi loma-asutuksen muuttumiseen pysyväksi asutukseksi, joka osaltaan lisäisi luontoon kohdistuvaa painetta kansallispuistossa.


3. Liikenneyhteydet yksityisautoilun varassa

Histan rakentaminen on suunniteltu pitkälti Espoo-Vihti-Lohja -raideyhteyden (ns. Länsirata) varaan. Raideliikenneratkaisun toteutuminen on kuitenkin epävarmaa. Se ei ole tällä hetkellä voimassa olevassa Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 2030. Histan alueen kaavoitus ilman Länsirataa johtaisi kestämättömään kaupunkirakenteen hajautumiseen ja henkilöautoliikenteen lisääntymiseen. Siksi minkäänlaista Histan jatkosuunnittelua ei pidä aloittaa ellei Länsirataa sisällytetä uuteen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2011). Asemakaavoituksesta on päätettävä vasta, kun rataa ja muita kriittisiä tekijöitä koskevista asioista on riittävä tieto.

Kaavaselostuksen mukaan ilman Länsirataa Histan 19 000 asukkaasta joukkoliikennettä käyttäisi vain 2000 henkeä. Tämäkin arvio on todennäköisesti liian korkea, samoin kuin oletus siitä, että kevyen liikenteen käyttäjiä olisi jopa kolmasosa asukkaista. Liikenne tulisikin tukeutumaan pääosin yksityisautoilun varaan, mikä näkyisi Turunväylän ruuhkien ja liikenteen päästöhaittojen lisääntymisenä. Koska palvelut ovat muualla, yksityisautoilun lisääntyminen ei rajoittuisi pelkästään työmatkoihin.

Tiehallinnon mukaan Turunväylän kapasiteetti ylittyy jo nykyisellä liikenteen kasvuvauhdilla Histan kohdalla vuosina 2014 - 2016 ja Lommilan jälkeen jo kuluvana vuonna. Kaavassa lääkkeeksi ruuhkia vastaan esitetään pari kilometriä lisäkaistoja Turunväylälle, ikään kuin tuhansien uusien yksityisautojen aiheuttamat ruuhkat Helsingin suuntaan näin katoaisivat.

Epävarmasta tien parantamisesta huolimatta Histan autoliikenne Espoon keskukseen on ohjattava Turunväylä kautta. Nupurintien kaistojen lisääminen muuttaisi tien moottoriliikennetieksi, mikä tarkoittaisi erittäin voimakasta liikenteen lisääntymistä ja Nupurin alueen jakamista kahtia. Nupuri olisi kuitenkin syytä säilyttää yhtenäisenä ja helppokulkuisena erityisesti sen vuoksi, että koulupalvelut tulevat jatkossakin sijaitsemaan Nupurintien pohjoispuolella. Nupurinkallion asemakaavaratkaisun yhteydessä Nupurintie pitää säilyttää kaksikaistaisena, samalla kuitenkin olisi parannettava tien ylitys/alitusmahdollisuuksia.


4. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen haitat jatkuvat

Ämmässuon kaatopaikan läheisyys vähentää huomattavasti Histan alueen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä.

Huonosti toimivan kompostointilaitoksen vuoksi Ämmässuon jätemäkeen on läjitetty valtavat määrät biojätettä. Vanhan kaatopaikan pohja vuotaa, mutta kaatopaikan terveysvaikutuksista ei ole tehty selvitystä. Vantaalle tulevasta jätevoimalasta huolimatta kaatopaikkatoiminta Ämmässuolla jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ongelmatilanteita syntyy jatkossakin erilaisista poikkeustilanteista (tulipalot, sähkökatkokset, tulvat ym.) johtuen. Lisäksi kaatopaikan läheisyyteen suunnitellaan yhä uusia melua tai muuta ympäristöhaittaa aiheuttavia toimintoja kuten moottoriurheiluratoja ja entistäkin suurempi kiviaineksen käsittelylaitos.


5. Työpaikka-aluemerkintä poistettava

Jo osayleiskaavan luonnokseen oli merkitty työpaikka-alueeksi Turunväylän, Nupurintien ja Nupurinjärven rajaama alue. Tämä alue oli vielä kaava-aineistossa pääosin pientalo- ja viheraluetta. Tulevaisuuden teoreettiseen melutasoon vedoten alue oli kaavaluonnoksessa muutettu työpaikka-alueeksi ja samalla viety alueen asukkailta mahdollisuus uusien sukupolvien asuttamisesta vanhempiensa läheisyyteen.

Kaavan luonnosvaiheessa mielipiteen/lausunnon esittäjille annettiin toisistaan poikkeavia vastauksia. Nuuksion omakotiyhdistykselle vastattiin seuraavasti: ”TP-alueella sallitaan vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton työpaikkarakentaminen.” Asukkaille taas vastattiin: ”Osayleiskaavamerkintä osoittaa alueen pääkäyttötarkoituksen. Työpaikka-alueeksi osoitetulle alueelle on mahdollista saada lupa pientalorakentamiselle, mikäli pientalorakentamisen edellytykset ja alueen käyttötarkoitusvaatimukset täyttyvät. Tontin rakentamisen edellytyksiin vaikuttavat myös muut tekijät kuin liikenteen melusuojaus.”

Epäselvä tulkinta TP-alueelle mahdollistuvasta asuinrakentamisesta on asukkaiden kannalta mahdoton. Ainoa kysymykseen tuleva ratkaisu on palauttaa ko. TP-alue AP-2 -alueeksi. Alueen meluongelma on poistettavissa jatkamalla Turunväylälle Hallavantorpan ja Nupurinkartanon suojaksi suunniteltu meluaita koko kaava-alueen pituudelle ja tarvittaessa Nupurintien melusuojausta on tehostettava.


Espoossa 29 päivänä tammikuuta 2010

Nuuksion-seura ry.


Hannele Kerola
puheenjohtaja
Ykköstie 8
02820 ESPOO
hannele.kerola@nuuksio-seura.fi



  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]