Nuuksion luontokeskusta ei pidä sijoittaa Solvallaan

Espoon kaupunginhallitukselle


Tiedoksi:

Helsingin kaupunginhallitus
Vantaan kaupunginhallitus
Kirkkonummen kunnanhallitus
Metsähallitus
Metsäteollisuus ry.
Solvallan urheiluopisto
Ympäristöministeriö



Nuuksion luontokeskusta ei pidä sijoittaa Solvallaan



Vuonna 2003 Metsähallitus laati Nuuksion kansallispuistolle lakisääteisen hoito- ja käyttösuunnitelman. Siinä todetaan, että Nuuksiolla on erityistehtävä Suomen kansallispuistoverkon eräänä keskeisimpänä nähtävyys- ja luonto-opastuskohteena. Suunnitelmassa ehdotetaan valtakunnallisen luontokeskuksen perustamista omana hankkeenaan.

Luontokeskuksen pohjatyönä tehtiin keskitalvella 2002 – 2003 esiselvitys, jonka jatkoksi kesällä 2005 valmistui varsinaisen selvityshankkeen raportti. Hankkeen ohjausryhmässä Espoota edusti kaksi ympäristökeskuksen virkamiestä. Raportissa pisteytettiin 12 sijoituspaikkavaihtoehtoa.

Parhaaksi sijoituspaikaksi valittiin yksimielisesti Luukin ulkoilualue, jonka etuina pidettiin sijaintia päätien (Vihdintie) varrella, valmiita kevyenliikenteen väyliä, säännöllistä julkista liikennettä, maisemallisia tekijöitä ja valmiita palveluja.

Solvallan kriittisinä tekijöinä pidettiin tieoloja ja julkisia yhteyksiä, asukas- ja kansalaisreaktiota, kunnallistekniikan kalleutta, liikennejärjestelyjen välttämättömyyttä (saasteeton ja julkinen liikenne) sekä kuntayhteistyötä. Solvalla ei myöskään istu konsulttiselvityksen porttimalliin, missä rauhoitettaisiin kansallispuiston ydin

Solvalla sijoittuikin sijaintivertailussa vasta jaetulle viidennelle sijalle. Raportin loppuarviossa kuitenkin esitetään, että Luukin rinnalla selvitetään myös Solvallan ja Veikkolan sijaintipaikkojen yksityiskohtaiset edellytykset ja ehdot lopullisen päätöksenteon pohjaksi. Raportin mukaan tähän tarvitaan mm. ympäristövaikutusten selvitys (YVA) sekä taloudellisten ja toiminnallisten yksityiskohtien tarkentaminen.

Yllättäen - ilman edellä mainittuja jatkoselvityksiä - Espoon kaupunginhallitus teki kokouksessaan 24.10.2006 päätöksen osallistua Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen Solvallaan. Esittelytekstin mukaan päätös pohjautui Metsähallituksen, Espoon, Vantaan, Helsingin, Metsäteollisuus ry:n ja Solvallan urheiluopiston omistajatahojen keväällä 2006 käymiin keskusteluihin. Päätöstä ei ollut valmisteltu lautakunnissa tai missään muussakaan virallisessa toimielimessä.

Nuuksion omakotiyhdistys ry:n ja Nuuksio-Seura ry:n mielestä Nuuksion luontokeskuksen on periaatteessa kannatettava hanke, mutta sitä ei pidä sijoittaa sinne, minne se ei sovellu. Yhteinen jäsenmäärämme on noin tuhat maksavaa jäsentä.


Kansallispuiston kuormitus keskittyisi huonojen liikenneyhteyksien pussinperälle

Valtioneuvoston 1.6.1989 tekemän periaatepäätöksen mukaan Nuuksion järviylänköä tullaan valtion toimesta kehittämään yhdessä asianosaisten kuntien kanssa ulkoilu- ja erämaisena luonnonalueena pääkaupunkiseudun ja sen lähikuntien asukkaiden hyväksi alueen luonnonarvot säilyttäen. Arvokkaat maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet tulee säilyttää.

Vuoden 2005 selvityksen peruslähtökohtia oli Nuuksion järviylänköön kohdistuvan kuormituksen jakaminen usealle suunnalle ns. porttimallin avulla. Kansallispuistossa on yli 100 000 ja järviylängön ulkoilualueella yli 500 000 käyntiä vuodessa. Merkittävä osa näistä kävijöistä ohjautuisi luontokeskukseen. Nyt tehdyn Solvalla-päätöksen pohjana on käytetty 200 000 käyntikertaa vuodessa.

Luontokeskuksen sijoittaminen Solvallaan toimisi täsmälleen vastoin selvitystä ja järviylängön porttiajattelua. Kasvava määrä alueen kävijöistä ohjautuisi hauraalle alueelle järviylängön ytimeen ja kasvattaisi kansallispuistoon kohdistuvaa rasitusta.

Selvitysraportti painottaa sitä, että luontokeskus tulisi suunnitella ja toteuttaa vähintään 15 vuoden tulevia tarpeita varten. Yksi luontokeskuksen päätarkoituksia on koululaisten ja kotimaisten kävijöiden ohella houkutella ulkomaisia matkailijoita tutustumaan Suomen luontoon, jolloin luontokeskuksen vaivaton saavutettavuus nousee tärkeäksi.

Liikenneyhteydet Solvallaan ovat kuitenkin erittäin huonot ja julkinen liikenne olematonta. Solvalla sijaitsee pussinperällä Nuuksiontien varrella. Tie on mutkainen ja erittäin mäkinen maisematie ja sillä on paljon pieniä ja vaarallisia tonttiliittymiä. Tien mitoitus ei riitä liikenteen huippukuormitukselle eikä sitä pidä rakentaakaan vastaamaan moninkertaistuvan liikenteen tarvetta. Leventäminen ja oikaiseminen pilaavat kansallismaiseman. Solvallaan ei ole myöskään järkevää avata uusia tieyhteyksiä, koska ainoat mahdolliset linjaukset rikkovat kansallispuiston tai ulkoilualueet tuomalla liikenteen luonnon keskelle. Vesiyhteyttä Solvallaan ei ole mahdollista rakentaa Pitkäjärven kautta, koska järven eteläkärki on yksityisomistuksessa eikä moottoriveneen käyttö ole järvellä sallittu. Bussiyhteys Nuuksion ulkoilumajalta tuskin tyydyttäisi omalla autollaan liikkuvia eli valtaosaa kävijöistä.

Nuuksiontieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä, joka olisi liikenneturvallisuuden kannalta välttämätön. Noin kahdeksan kilometrin väylän sijoittaminen erittäin vaikeaan maastoon on kallista ja teknisesti hankalaa eikä siihen missään tapauksessa riitä arvioitu yhden miljoonan euron määräraha.

Kävijämäärien ja liikenteen huippukuormitus Nuuksiontiellä ajoittuu nykyisin kahteen pääjaksoon: huhti - toukokuusta juhannukseen ja elokuun alusta lokakuun alkuun. Kävijämäärät ovat jo pitkään olleet kasvussa. Varsinkin viikonloppuina kävijöitä voi olla kymmenenkin tuhatta päivässä. Kun arviolta 90 prosenttia kävijöistä saapuu henkilöautoilla, autoja on päivittäin liikkeellä noin 4000, paikallisen liikenteen lisäksi. Jos Nuuksiossa sattuu suurempi onnettomuus kävijähuipun aikana, ei liikenteen tukkiman Nuuksiontien kautta saada apua riittävän nopeasti paikalle. Uusi luontokeskus lisäisi myös merkittävästi Solvallan käyttöä talviaikaan, jolloin keliolosuhteet tekevät Nuuksiontiestä vieläkin varallisemman.

Koska Nuuksio ja Solvallan alue on pinnanmuodostukseltaan erittäin jylhää, rakentamiseen sopivaa maata on niukalti. Massiivinen luontokeskus vaatisi huomattavasti lisää pysäköintialueita, jotka muuttavat maisemaa ja luontoa.

Vesi- ja viemäriyhteys puuttuu

Nuuksionpäästä ja Solvallasta puuttuu kunnallinen vesi- ja viemäriverkko, joka on luontokeskukselle välttämättömyys. Kunnallistekniikkaa joudutaan rakentamaan kahdeksan kilometriä yli useiden korkein mäkien ja sen toteuttaminen tulee varmasti ennakoitua puolta miljoona euroa kalliimmaksi. Tästä on jo käytännön esimerkkejä lähistöltä Nupurin alueelta, jossa vanhojen alueiden rakennusohjelma on viivästynyt useilla vuosilla hankalien maasto-olojen vuoksi.

Solvallan urheiluopiston aiemmin esiin nostaman ajatuksen vesijohtoputken asentamisesta Nuuksion Pitkäjärveen ovat järven osakaskunnat jo aiemmin tyrmänneet. Perusteluna oli pelko talousveden käytön ja siitä syntyvän jäteveden määrän kasvusta. Viemäriputkea järvessä ei voida edes ajatella. Pitkäjärvi on edelleen osa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen juomavesihuoltoa ja toimii Päijännetunnelin varavedenottamona.

Vesi- ja viemäriverkon rakentaminen olisi toki tervetullut alueen asukkaille, mutta monilta tiheämmin asutuilta alueilta Nuuksion seudulla tämä palvelu puuttuu edelleen. Nuuksionpään asukasmäärän kasvattaminen ei muutenkaan ole kaupungin suunnitelmissa eikä maakuntakaavan mukaista.


Paikallisia asukkaita ei ole kuultu

Paikallisten asukkaiden mielipidettä ei Solvalla-päätöstä tehtäessä ole kuultu ollenkaan. Monet asukkaat ovat muuttaneet Nuuksioon juuri sen luontoarvojen vuoksi, ja nyt he joutuisivat kärsimään voimakkaasti kasvavan liikenteen haitoista. Päätös jatkaa Espoon kaupungin jo Ämmässuon kaatopaikan yhteydessä valitsemaa toimintalinjaa, jossa parin tuhannen paikallisen asukkaan mielipiteet jätetään säännöllisesti huomiotta.

Selvien haittojen vastapainoksi luontokeskus ei toisi Espooseen merkittävää lisätuloa ja sen työllisyysvaikutus on vähäinen.

Luontokeskuksen sijoittaminen Espooseen on siis kaikin puolin kyseenalaista. Lisäksi Helsinki ei osallistuisi investointiin lainkaan, vaikka suuri osa käyttäjistä tulee sieltä. Espoo sen sijaan arvioi panostavansa hankkeeseen kolme miljoonaa euroa, mikä on selvästi alakantissa. Onkohan niin, että tässäkin hankkeessa näytetään aluksi pieniä lukuja ja sitten, kun on sitouduttu hankkeen toteutukseen, kulut ovat jotain aivan muuta.



Kysymyksiä Espoon kaupunginhallitukselle:

Miksi on kiirehditty sijoittamaan luontokeskus Solvallaan vastoin selvitysraportin yksimielistä kantaa ja ilman vaadittuja lisäselvityksiä?

Miksi tämän mittaluokan päätös on tehty Espoossa pelkästään virkamiestyönä ja hyväksytetty jälkikäteen kaupunginhallituksessa?

Asettiko ympäristöministeriö luontokeskuksen sijoittamisen Solvallaan valtion rahoituspäätöksen ehdoksi? Hankehan ei voi toteutua ilman valtion 6,5 miljoonan euron panostusta.

Miten kävijämäärien ennustukset ylittävä kasvu voidaan hallita paikassa, jossa ei ole tilaa rakentaa ja jonne ei ole liikennevaihtoehtoja?

Paljonko tien ja kevyenliikenteen väylän vaatimat investoinnit espoolaisille todellisuudessa maksavat?

Miten aiotaan ratkaista luontokeskuksen vesihuolto ja mitä se todellisuudessa maksaa?

Onko hankkeesta tehty turvallisuuskartoitusta?

Milloin luontokeskuksen YVA käynnistyy? Mitkä ovat sijoituspaikkavaihtoehdot vai onko niitä?




Espoossa 26 päivänä tammikuuta 2007

Nuuksion omakotiyhdistys ry. Nuuksio-Seura ry.

  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]