Mielipide Nupurikallion asemakaavasta

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI


NUUKSIO-SEURAN MIELIPIDE ASEMAKAAVASTA NUPURINKALLIO, ALUE 640700

Nuuksio-seura on Nuuksio-Nupurin alueen asukasyhdistys, jossa on noin 600 jäsentä. Lähes kaikki kaava-alueen maanomistajat kuuluvat Nuuksio-seuraan.

Nuuksio-seura vaatii, että Nupurinkallioon tehdään asemakaava, jolla toteutetaan Nuuksio-seuran kevätkokouksessa 12.4.2011 yksimielisesti hyväksytyt tavoitteet:

1. Lähtökohtana 1 000 - 1 500 asukasta, vain AO-kaavamääräyksiä (erillispientalojen korttelialueita, ei kerrostaloja)
2. Maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti
3. Asutusta ei kaavoiteta yleiskaavan viheralueille
4. Luontoselvityksen kaikkia suosituksia noudatetaan
5. Ei joukkoliikennekatuja ja läpiajoväyliä, ei ns. kirvesvarsitontteja tai -kortteleita
6. Riittävät palvelut alueelle, koulu ja päiväkoti ovat välttämättömiä
7. Kaava-aineisto muutetaan edellä mainittujen lähtökohtien mukaiseksi ennen nähtäville laittoa
8. Nuuksio-seura osallistuu ohjausryhmän työhön.

Nuuksio-seuran lähtökohdilla alue tiivistyy maltillisesti ja siitä rakentuu asukkaiden kannalta viihtyisä alue. Asemakaava, jonka valmistelussa on aidosti kuultu alueen asukkaita, ei johda vuosien valituskierteeseen. Asutus ja palvelut lisääntyvät suunnitelmallisesti asemakaavan ohjaamina eikä suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä enää tarvita.

Jatkovalmistelu ei saa edetä nyt nähtävillä olevien vaihtoehtojen A tai B pohjalta, vaikka nähtävillä oleva asemakaavan valmisteluaineisto on onnistunut kohtuullisen hyvin Nupurintien eteläpuolen osalta. Kaavoituksessa täytyy ottaa huomioon, että Nupurinkallion alue on jylhää ja jyrkkää kalliomaastoa. Rakentamattomien alueiden kaavoitus ja rakentaminen vaatii mittavia räjäytystöitä ja louhintaa.



PERUSTELUT NUUKSIO-SEURAN VAATIMUKSELLE:

Asukkaita ei ole kuultu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti

Nupurinkallion asemakaavan suunnittelu käynnistettiin vuosina 2009 ja 2010 järjestetyillä asukkaiden työpajoilla. Niissä asukkaat saivat vapaasti tuoda esille ajatuksiaan alueen kehittämisestä. Asukkaiden yksimielinen kanta oli, että alue on kaavoitettava maltillisesti. Työpajoihin osallistuneet arkkitehdit loivat asukkaille mielikuvan, jonka mukaan alueen nykyinen asukasmäärä nousisi ehkä tuhanteen, enimmillään 1 500 asukkaaseen. Tämä vastasi asukkaiden näkemystä.

Viranomaistapaamisessa kesäkuussa 2010 asemakaavan valmisteluaineisto esiteltiin ELY-keskukselle ja muilla viranomaisille samoilla periaatteilla kuin asukkaiden työpajoissa. Tavoitteena todettiin olevan maltillinen, perinteinen asemakaava.

Tämä kaikki oli tosiasiassa alueen asukkaiden ja viranomaisten tarkoituksellista hämäämistä.

Todellinen kaava-aineiston valmistelu tapahtui yhteistyössä alueen suurmaanomistajan Lotta Svärd Säätiön ja Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa. Kaavan ohjausryhmään osallistuivat vain nämä kaavaa hakeneet suurmaanomistajat, joiden maat sijaitsevat viheralueilla ja kallionlaeilla. Kun alueella on jo pääosin rakennettu kaikki rakentamiseen luontaisesti sopivat alueet, asemakaavalla lähdettiin mahdollistamaan tehorakentaminen siihen sopimattomille alueille. Mistään tällaisesta ei mainittu asukkaiden työpajoissa tai viranomaistapaamisessa.

Salassa työstetty asemakaavan valmisteluaineisto tuli keväällä 2011 täytenä yllätyksenä alueen asukkaille, kaupunkisuunnittelulautakunnan enemmistölle ja viranomaistapaamiseen osallistuneille virkamiehille. Alueesta kaavailtiin jopa 5 000 asukkaan lähiötä.

Asukkaat ja alueella asuvat maanomistajat olivat luottaneet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen vuosien 2010 – 2013 kaavoitusohjelmaan, jossa Nupurinkallion asemakaavan suuruusluokaksi todetaan 25 000 kerrosneliömetriä. Nyt nähtävillä olevassa vaihtoehto A:ssa rakennusala on vähintään 186 900 ja vaihtoehto B:ssäkin 138 708 kerrosneliömetriä. Kaavoitusohjelman tavoitetta ei ole missään vaiheessa muutettu.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusmenettelyn järjestämistä niin, että alueen maanomistajilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavoituksen vaikutuksia. Asukkailla ei ollut nyt mitään mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Kaava valmisteltiin yksinomaan kaavan kustannuksiin osallistuvan suurmaanomistajan tahdon mukaisesti. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua loukattiin törkeästi.

Nuuksio-seuraa ei lupauksista huolimatta päässyt kaavan ohjausryhmään

Kun kaavan valmisteluaineisto paljastui keväällä 2011, Nuuksio-seuran edustajat vaativat päästä tapaamaan kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehiä. Tapaaminen saatiin järjestettyä huhtikuussa 2011. Nuuksio-seurasta oli paikalla puheenjohtajien lisäksi useita hallituksen jäseniä. Espoon puolelta paikalla olivat asemakaavapäällikkö Keränen, aluearkkitehti Kivinen, arkkitehti Mamia, maisema-arkkitehti Aspiala ja liikenneasiantuntija Hanttu.

Tässä tapaamisessa asemakaavapäällikkö Keränen lupasi, että Nuuksio-seuran edustaja saa jatkossa osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Syyskuussa 2011 järjestetyssä uudessa tapaamisessa kuitenkin ilmeni, että ohjausryhmä oli kokoontunut ilman Nuuksio-seuraa. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen oli kuulemma päättänyt, että Nuuksio-seuraa ei oteta mukaan. Nuuksio-seura oli kuitenkin jo tiedottanut asukkaille ohjausryhmään pääsemisestä. Muuttunut tilanne koettiin Nupurissa entisestään epäluottamusta lisääväksi. Tällainen toiminta ei ole Espoon strategian mukaista.

Yleiskaava ei ole ohjannut asemakaavan valmistelua

Vaihtoehdossa A on huomattava osa uutta asutusta kaavoitettu yleiskaavan viheralueille, mutta myös vaihtoehdossa B on tehty näin. Piittaamattomuus viheraluemerkinnöistä johtuu todennäköisesti siitä, että asemakaavaa hakeneen suurmaanomistajan maat sijoittuvat pääosin näille alueille.

Luontoselvityksen suosituksia ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei ole noudatettu

Vuonna 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella on useita metsälain mukaan suojeltavia kallionlakia, suojeltava puro sekä liito-oravalle ja lepakolle suosiollisia alueita, jotka tulisi jättää rakentamatta. Luontoselvityksen mukaan kallionmäillä on luontoarvojen ohella maisemallista merkitystä.

Vaihtoehdossa A ei ole noudatettu kaikkia luontoselvityksen suosituksia. Erityisesti suojeltava puro ja eräät suojeltavaksi esitetyt kallionlaet on merkitty rakentamisalueiksi.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta vaati 13.4.2011 tekemällään päätöksellä vaihtoehto B:n valmistelua ennen kuin kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Lautakunta edellytti, että ”luontoselvityksessä mainittujen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Suuret korkeuserot ja luonnon erityispiirteet otetaan korostetusti huomioon samalla edistäen arkkitehtuuriltaan mielenkiintoista ja alueen sisällä vaihtelevaa erillispientalojen rakentamista.”

Lautakunnan vaatimassa vaihtoehto B:ssä ei ole noudatettu lautakunnan päätöstä eikä kaikilta osin luontoselvityksen suosituksia.

Luontoselvityksessä on esitetty suojeltavaksi kaikki metsälain 10 §:n mukaiset kallionlaet. Ne onkin jätetty rakentamisen ulkopuolelle kummasakin nähtävillä olevassa vaihtoehdossa yhtä lukuun ottamatta. Nupurintien ja Ykköstien välissä sijaitseva kallionlaki on esitetty rakennettavaksi myös vaihtoehdossa B. Kysymys on suurmaanomistajan omistamasta, kokonaan rakentamattomasta alueesta.

Luontoselvityksen mukaan kyseinen alue on luokkaan II kuuluvaa arvokasta luontoaluetta, jonka keskellä sijaitsee metsälain 10 §:ssä tarkoitettu kallionlaki. Alueen säilyttäminen luonnontilassa on lain mukaan suositeltavaa. Luontoselvityksen mukaan muu osa edellä mainitusta alueesta kuuluu luokkaan III, joka suositellaan säilyttämään ja turvaamaan alueen arvo lepakoiden ja liito-oravien kannalta. Alue on liito-oravalle sopivaa metsää ja sen yli kulkee sekä lepakoiden että liito-oravien siirtymäreitti. Alue on todettu myös sopivaksi liito-oravien levähdyspaikaksi.

Nuuksio-seuran edustajat vaativat syyskuussa 2011 järjestetyssä tapaamisessa selvitystä siitä, miksi lautakunnan päätöstä luontoselvityksen suositusten noudattamisesta ei ole noudatettu. Arkkitehti Mamian mukaan kaava olisi ollut taloudellisesti mahdoton, jos luontoselvityksen suosituksia olisi noudatettu. Siksi asiasta oli oltu yhteydessä lautakunnan puheenjohtaja Markkulaan, joka oli antanut luvan poiketa vaihtoehdossa B luontoselvityksen suosituksista.

Kunnallisen demokratian kannalta on uskomatonta, että lautakunnan puheenjohtaja lähtee ohjaamaan virkamiesvalmistelua vastoin lautakunnan yksimielistä päätöstä. Jos kaavan valmistelussa halutaan poiketa lautakunnan linjauksesta, asia on vietävä uudelleen lautakunnan käsiteltäväksi.

Yhtä vähän kaavan valmistelijoiden toimenkuvaan kuuluu perustella lautakunnan päätöksen ohittamista yhden luottamusmiehen kanssa käydyillä keskusteluilla. Nuuksio-seuran edustajille kerrottiin lisäksi Markkulan todenneen, että Espoossa on jo tarpeeksi kallionlakeja. Kysymys ei ole kuitenkaan mistä tahansa kallionlaesta, vaan lain mukaan suojeltavaksi suositeltavasta alueesta.

Kun vaihtoehdot A ja B ovat nähtävillä ilman, että lautakunta on niitä enää käsitellyt, muistutusten antajat voivat luulla, että vaihtoehto B on lautakunnan asettamien raamien mukainen.

Asemakaavan vaatimia palvelutarpeita ei ole selvitetty

Edellisellä valtuustokaudella toiminut kaupunkisuunnittelulautakunta vaati, että Nupurintiestä tehdään palvelutarpeita selvittävä kehityskuva Lommilasta Nupuriin. Aluetta oli vuosia ”kehitetty” poikkeusluvilla ja pienillä postimerkkikaavoilla. Palvelujen tarve on täysin sivuutettu.

Kaikki alueen lapset eivät tänä päivänä mahdu alueella olevaan pieneen Nupurin päiväkotiin ja 173 oppilaan Karhusuon kouluun. Postimerkkikaavat eivät ole tuoneet tähän mitään parannusta. Jo vahvistetut Hallavantorpan ja Nupurinkartanon asemakaavat tuovat alueelle noin 1 000 uutta asukasta. Kaavoissa on vain todettu, että ”alueella on Nupurin päiväkoti ja Karhusuon koulu”.

Uusien asemakaavojen pitää lain mukaan tuoda tarvittavat palvelut.

Nupurinkallion asemakaavalla halutaan mahdollistaa lähes 4 000 ja enimmillään 5 000 uuden asukkaan muutto alueelle. Tämä tarkoittaa vähintään satoja, jopa tuhansia uusia lapsia alueelle. Asemaakaavan valmisteluaineistossa asukkaiden kannalta keskeiset päiväkoti-, koulu-, terveyskeskus- ja muut asukkaiden tarvitsemat palvelut on jätetty huomioimatta. Lautakunnan vaatimaa kehityskuvaa ei ole vieläkään tehty.

Syntyy pakostakin vaikutelma, että on haluttu mahdollistaa suurmaanomistajalle suureet rakennusoikeudet ja sitä kautta mahdollisimman suuret voitot. Espoon kaupunki ei sitoudu kaavassa minkäänlaiseen palvelujen järjestämiseen.

Alueelle ei voi kaavoittaa pelkästään uusia koteja. Asemakaavan on turvattava kaikki pienen kaupungin edellyttävät palvelut, jotka on myös rakennettava sitä mukaa, kun asutus lisääntyy. Riittävien päiväkotipalvelujen lisäksi alueelle on välttämätöntä saada uusi koulu, joka kattaa myös luokat 7 – 9. Palvelut on jo alkuvaiheessa mitoitettava riittäviksi.

Asemakaavan kustannuksia ei ole arvioitu

Koska kaavassa ei ole arvioitu lisääntyvää palvelujen tarvetta, päättäjillä ei ole mitään mahdollisuuksia arvioida, minkälaisia kustannuksia espoolaisille veronmaksajilla syntyy Lotta Svärd Säätiölle ja Vakuutusyhtiö Pohjolalle räätälöidystä kaavasta.

Kustannusselvitysten puute koskee sekä koulu- yms. peruspalveluja, mutta myös liikennepalveluja. Investointien lisäksi on selvitettävä myös palvelujen järjestämisestä aiheutuvat vuosikustannukset.

Vaihtoehdoissa A ja B on esitetty mittavia liikenneinvestointeja. Asukastilaisuudessa lokakuussa 2011 meille kerrottiin, että liikenneinvestointien kustannuksia ei ole kuitenkaan arvioitu millään tavalla.

Tällainen todellisista kustannuksista piittaamaton kaavoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että suurmaanomistaja saa rakentaa ja rahastaa uudet asunnot, mutta uuden asutuksen vaatimat palvelut tulevat, jos tulevat. Espoon päättäjät harkitsevat vuosittain, minne rakennetaan uusia päiväkoteja, kouluja ja teitä. Kilpailu alueiden välillä on kovaa ja rahaa on rajoitetusti. Uusia teitä on pahimmillaan saatu odottaa vuosikymmeniä.

Siltojen, katujen, joukkoliikenteen ja muiden palvelujen esittäminen kaavaselostuksessa täytyisi tarkoittaa kaupungin puolelta sitoutumista niiden toteuttamiseen.

Kaavan valmisteluaineistossa on epäselvyyksiä

Lautakunnan päätöksen mukaan vaihtoehdossa B koko pohjoispuolen (Itä-Nupurin) piti olla merkinnällä AO (AO = erillispientalojen korttelialue) ja pääosin omatoimista rakentamista. Arkkitehti Mamia totesi Nuuksio-seuran edustajille, että kaavaa ei kannattaisi tehdä ollenkaan, jos vaihtoehto B pitäisi toteuttaa lautakunnan lausunnon mukaisesti pelkkänä AO:na. Lautakunnan päätöstä ei siten noudatettu, vaan vaihtoehto B on kokonaan AP:tä (AP = asuinpientalojen korttelialue). Lautakunnan päätöksestä poikkeamista voi pitää virkavirheenä.

Muistutusten antajien kannalta on hankalaa, että vaihtoehdoissa A ja B on AP merkinnällä eri sisältö. Tämä vaikuttaa tarkoitukselliselta hämäämiseltä.

Kaavamerkinnät on lisäksi tehty epäselviksi. Esimerkiksi Ykköstien ja Nupurintien välissä oleva alue on vaihtoehto B:ssa merkitty yhtenäisenä rakennusalueena. Ykköstien varsi on kuitenkin nykyistä asutusta ja Nupurintien puoli Lotta Svärd Säätiön ja Vakuutusyhtiö Pohjolan omistamaa aluetta. Kysymys on edellä luontoselvityksen yhteydessä mainitusta alueesta, jolla sijaitsee metsälain 10 §:ssä tarkoitettu suojeltava kallionlaki ja joka muuten on liito-oravien ja lepakoiden kannalta suojeltavaa aluetta. Tälle Lotta Svärd Säätiön ja Vakuutusyhtiö Pohjolan omistamalle alueelle on vaihtoehto A:ssa kaavoitettu 250 asukkaan rivitaloketju.

Lautakunnan 13.4.2011 päätöksen mukaan Nupurintiehen kytkeytyville alueille voidaan osoittaa muuta aluetta tehokkaampaa tiivistä ja matalaa pientaloasumista hoitaen niiden yhteydet Nupurintieltä ja Brobackantieltä. Kummassakaan nähtävillä olevassa vaihtoehdossa ei ole menetelty lautakunnan päätöksen mukaisesti. Kulkuyhteys edellä mainitulle uudelle asuinalueelle on merkitty vaihtoehto A:ssa epäselvästi Ykköstien kautta ja nykyisten pihojen läpi. Tämä tarkoittaa nykyisten tonttien pilkkomista ja ns. kirvesvarsikorttelia. Tällaista kaavoitusta ei pidä missään tapauksessa toteuttaa. Vaihtoehto B:ssä alue on merkitty yhtenä korttelina ilman mitään merkintää kulkuyhteydestä.

Arkkitehti Mamian mukaan Nupurintien varteen rakentaminen on välttämätöntä melusuojauksen aikaan saamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle selvityksen tehneen konsultin mukaan pääosa melusta kantautuu kuitenkin Turunväylältä, jonka melusuojaus rakentuu Nupurinkartanon yhteydessä. Uusi asutus ei ole tarpeen melunsuojauksen vuoksi, vaan alueella oleva jyrkkä kallio ja tiheä kuusikko toimii luonnollisena melusuojana. Kysymys on pelkästään siitä, että Lotta Svärd Säätiölle ja Vakuutusyhtiö Pohjolalle halutaan antaa merkittävästi rakennusoikeutta kyseiselle alueelle.

Nupurintien varteen rakentaminen tarkoittaisi, että rakennukset pitäisi melusuojata vahvasti etelään tien suuntaan ja talojen pihat jouduttaisiin rakentamaan pohjoispuolelle, mitä ei voi pitää hyvän rakennustavan mukaista.

Liikenneasiantuntija Hanttu selosti asukastilaisuudessa lokakuussa 2011 liikennesuunnitelmia. B vaihtoehdossa, jota virkamiehet eivät selvästikään kannata, on tarkoituksella tehty risteys Nupurintie 4:n kohdalle, jota ELY-keskus Hantun mukaan tuskin tulee hyväksymään. Näin halutaan ”johdattaa” ELY-keskusta vaihtoehdon A kannalle. Perusteluina vedotaan tässä yhteydessä virheellisesti Nupurintie vieressä olevan suojeltavaksi esitetyn kallionlaen säästämiseen, vaikka tosiasiassa tie kulkisi kallion sivuitse.

Espoossa marraskuun 21 päivänä 2011



Hannele Kerola Timo Rauhanen
Nuuksio-seuran Nuuksio-seuran
puheenjohtaja varapuheenjohtaja



  Kaikki oikeudet pidätetään © Nuuksio-Seura Ry 2015 [ Hallintapaneeli ]